Esihenkilötyö on vaativaa. Siinä riittämättömyyden tunne on läsnä päivittäin. Miten puuttua vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin työyhteisössä? Käy kuuntelemassa palvelujohtajamme Katja Kemppaisen vinkit puheeksi ottamisen haasteista ja siitä, kuinka organisaatio voi tukea esihenkilöiden tärkeää työtä.

Vuodenvaihde on tunnetusti tavoitteiden asettamisen aikaa. Silti niiden saavuttaminen tuntuu ajoittain vaikealta. Miksi?

Me tiedämme usein tarkalleen, mitä meidän tulisi tehdä saavuttaaksemme tavoitteemme.  Tiedämme, että vaikkapa painoa pudottaaksemme meidän tulee kuluttaa enemmän kuin syömme.

Kohentaaksemme kuntoa ymmärrämme, että takamus tulee nostaa sohvannurkasta ja tv-sarjamaratonin ääreltä ylös. Tiedämme myös, että jo lyhytkin reippailu ulkoilmassa kohottaa paremmin henkistä hyvinvointiamme, kuin kyhjöttää pari tuntia sohvannurkassa.

Mikään näistä ei ole meille uutta tietoa.

Uuden toimintamallin omaksuminen tuntuu kuitenkin ajoittain työläältä, vaikka kokisimmekin tavoitteen itsessään erittäin merkityksellisenä. Syy tähän löytyy meidän aivojemme toiminnasta. Aivot ovat taipuvaisia hedonistiseen ajatteluun. Nopea mielihyvä on parempi vaihtoehto kuin pitkällinen tavoitteiden eteen puurtaminen.

Visualisoinnin jalo tehotaito

Visualisointi eli mielikuvien luominen on avain menestykseen. Kun mietimme tavoitteemme lopputulemaa, oli se realistinen tai ei, tavoitteen saavuttamisen visualisointi lisää mielihyvän tunnetta. Tämä taas osaltaan ylläpitää motivaatiota, kun työskentelemme tavoitetta kohti.

Visualisoimalla itsemme toivomaamme lopputulemaan, koemme tilanteen totena, vaikka se olisikin päämme sisällä luotu todellisuus. Visualisointi luo meille onnistumisen kokemuksia, innostuneisuutta, tunteita, jotka koemme usein koko kehossa. Aika hyvä fiilis pelkästä mielikuvasta!

Työskennellessämme kohti tavoitteitamme aivomme ovat usein ensimmäisenä reagoimassa eteen tulleeseen ärsykkeeseen. Tämä tapahtuu jo ennen kuin olemme edes ehtineet tietoisesti pohtimaan oikeaa tapaa toimia. Koska aivomme ovat tottuneet hedonistiseen ajattelutapaan, saatammekin huomata yllättäen toimivamme omia tavoitteitamme vastaan.

Käsittelemme osaa ärsykkeistä harkitummin kuin toisia. Välillä oma toimintamme on vaistomaista, tai automaattista toimintaa, jolloin toistamme valmiiksi opittuja toimintamalleja. Toisinaan taas ehdimme pysähtymään ja miettimään sopivaa tapaa reagoida, joka tukee myös tavoitteitamme.  Sekä vaistomaisia, että opittuja toimintamalleja on mahdollista muokata kohti systemaattisempaa ja tavoitteitamme edistävää toimintaa. Tämä tapahtuu kouluttamalla aivojamme uudelleen.

Olipa tavoitteesi vuodelle 2022 sitten työelämään tai henkilökohtaiseen muutokseen liittyvä, haluan tarjota sinulle työkalupakkiisi yhden lisätyökalun. Toivon, että se auttaa sinua ylittämään mahdollisesti matkallesi osuvat haasteet.

Kokeile wooppaamista!

WOOP eli wish, outcome, obstacle, plan, on menetelmä, jonka takana on 20 vuoden tutkimus. Sen on todistettu auttavan eri-ikäisiä ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa elämän eri osa-alueilla. Menetelmän on kehittänyt Gabriele Oettingen, joka toimii psykologian professorina New Yorkin ja Hampurin yliopistoissa.

Näin se menee: Ota itsellesi päivittäin aikaa 5–10 minuuttia rauhallisessa tilassa ja kokeile WOOPia. Jokaisella on oma yksilöllinen tapansa prosessoida asioita, joten voit myös hyödyntää tässä kynää ja paperia kirjaamalla asioita ylös. Voit myös hyödyntää sähköisiä työkaluja kuten englannin kielellä toimivia woopmylife.org -verkkosivustoa. Löydät myös sovelluskaupasta maksuttoman The Woop-appin, joka auttaa menetelmän käyttöönotossa.

Ensimmäisenä mieti hetki tavoitettasi (Wish). Onko se terveyteen, työuraan vai ihmissuhteisiin liittyvä? Oletko asettanut tavoitteen saavuttamiselle mahdollisesti jo aikataulun: viikko, kuukausi, vuosi? Pyri pohtimaan tavoitettavasti siten, että pystyt määrittelemään sen itsellesi muutamalla sanalla.

Seuraavaksi keskitä ajatuksesi hetkeen, jolloin saavutat tavoitteesi. Mikä olisi paras mahdollinen lopputulema (Outcome) tavoitteen saavuttamisesta? Miltä se tuntuu kehossa ja mielessä? Mihin kaikkeen saavutus vaikuttaa? Keskity tuntemuksiisi rauhassa.

Kun olet pystynyt kuvittelemaan lopputuleman, mieti asioita, jotka sinua estävät (Obstacle) saavuttamasta tavoitettasi. Ovatko haasteet sisäisiä vai ulkoisia? Nimeä itsellesi suurimmat haasteet.

Sitten onkin aika siirtyä ”jos-niin suunnitelman” (Plan) laadintaan. Jos joku pohtimistasi haasteista tulisi eteesi, millaisilla keinoilla tai toimintatavoilla voisit haasteet ylittää? Jos joku nimeämistäsi esteistä tulisi eteesi, niin silloin…

Esimerkiksi suorittajapersoona voisi nimetä liiallisen stressin ja miellyttämisen halun olevan haasteena henkisen hyvinvoinnin kohentamiselle. Tällöin suunnitelmaan voisi kuulua esimerkiksi itsemyötätunnon harjoittaminen, työn rajaaminen ja itselle merkityksellisiin asioihin panostaminen. Keskity laatimaasi suunnitelmaan kaikkien nimeämiesi haasteiden osalta yksitellen, rauhassa ja toista jokaista ”jos-niin-toimintamallia” rauhassa.

Ota menetelmä päivittäiseen käyttöön, sillä toistojen kautta myös omat toimintamallit muuttuvat kollegaani Danielia lainatakseni ”reaktiosta harkituksi toiminnaksi”.

Tämän työkalun myötä haluan toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2022. Mahdollistakoon se kaikki toivomasi tavoitteet!

P.S. Kurkkaa myös kollegani Daniel Venströmin vlogeista, miksi mielentaidot ovat niin tärkeitä ja visualisointi niin tehokas työväline

www.katjanoponen.fi/daniel-venstrom/

Olen Sari Laaksonen ja toimin uravalmentajana Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.

Työni arvopohjana toimivat vahvasti asiakaslähtöisyys, ratkaisukeskeisyys ja kunnioittava kohtaaminen.

”Ihmisen kohtaaminen ja hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on jättää pysyvän positiivisen jäljen.”

Eräänä aamuna näin joulun alla meidän Katja kuunteli auton ratissa Jouluradiota. Hän pani merkille, että suomalaisten joululaulujen sanoitukset ovat jokseenkin melankolisia. Mutta mitä sen taustalta löytyy, mitä pilkahtaa tummalla joulutaivaalla? Tämän vlogin myötä toivotamme sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua.

Tunnistatko ajatuksissasi sisäisen kriitikon, joka lannistaa ja vie sinulta aikaa ja energiaa?

Vlogi esittelee helposti omaksuttavan ja tehokkaan työkalun, jonka avulla opit pysähtymään ja tunnistamaan sisäisen dissaajasi. Tämän kautta hallinnan tunteesi lisääntyy ja voit ohjata tietoisesti mielesi asioihin, jotka vievät sinua eteenpäin.

Vuoden kääntyessä syksyyn on tullut aika kerätä sato ja paketoida pellot. Katsoa taaksepäin mennyttä ja suunnitella uutta tulevaa.

Paraskaan pelto ei ole tuottava, jos sille ei anna aikaa asettua, kerätä voimia ja uusiutua. Näin ajattelen myös johtajuudesta.

Tunnistan itsessäni säännöllisin väliajoin tarpeen tehtävänkuvan muutokseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Kasvuun ja kehittymiseen liittyy sisäinen pakko pysähtyä ja ottaa haltuun uusia asioita.

Halu kehittyä ja osata enemmän on todennäköisesti luontainen tapani olla ja elää itseni kanssa: se on tahtoa ymmärtää lisää siitä, mitä en vielä tiedä ja paloa työstää sisäistä keskeneräisyyttäni, pyrkien parempaan.

Talikko kädessä uuden äärellä

Työnantajan tarjoama mahdollisuus Aalto yliopiston järjestämään johtajakoulutukseen on ollut minulle uusiutumisen kasvualusta, jolla olen päässyt kasvattamaan johtajuuttani hyödyllisellä tavalla. En vain itselleni, vaan myös muille ja muita varten.

Syksy on alkanut johtajuuden ydintä etsiessä. Olen tutkinut maaperää, jolta johtajuus kasvaa. Olen pöyhinyt luontaisia ominaisuuksiani hyvässä ja pahassa, katsonut silmästä silmään vahvuuksiani ja heikkouksiani sekä reflektoinut tapaani johtaa, olla johdettavana ja toimia osana yrityksemme johtamiskulttuuria.

Talikkotolkulla olen kääntänyt maata, tarkastellut kourallinen kerrallaan johtajuusmultaa ja pyrkinyt mahdollisimman reilusti ja rehellisesti arvioimaan näppituntumaa: mikä toimii, mistä pitäisi luopua ja mitä uutta pitäisi ottaa käyttöön? Entä mitä voin muuttaa itse ja mihin tarvitsen mukaan myös muita?

Parasta on ollut se, että itsearvioinnin lisäksi olen voinut työstää johtajuuden teemoja kerran kuukaudessa myös koko johtoryhmän kanssa. Opintoihini liittyvät keskustelut ovat käyneet erinomaisesti työnohjauksesta, jota aikaisemmin ei ole ollut.

Hiki päässä ja hattu kourassa

Siinä me kerran kuukaudessa seisomme johtajuuden pellon reunalla koko porukka: hiki päässä, hattu kourassa ja katse kohti tulevaa. Kysymme toisiltamme, näetkö sinäkin tuon saman kuin minä? Olemmeko samaa mieltä näkemästämme ja tarpeestamme uudistaa sitä yhteisesti jaetulla tavalla? Mikä on yritykselle ja sen henkilöstölle parasta, jonka avulla voimme taata paitsi olemassaolon myös kasvun ja kehityksen tulevina vuosina?

Opinpolkuni on vasta alussa, ja johtajuuskin tekeytyy pikkuhiljaa. Opettavaisinta on ollut tuhansien kysymysten äärellä muistaa maltti ja mittasuhteet. Kun ymmärtää millainen työmaa johtajuuteen liittyy monitahoisine odotuksineen sekä arkirealismin haasteineen, on ollut ehdotonta vahvistaa myös mentaalista joustavuutta ja mielentyyneyttä.

Roomaakaan ei rakennettu päivässä, eikä Roomakaan ole enää se, jollaiseksi se aikoinaan rakennettiin. Niinpä ei johtajuus tai johtamiskulttuurikaan valmistu hetkessä tai pysy aina samana.

Näin on myös itseni laita johtajana. Jokaisen niitetyn ja käännetyn peltopalan kohdalla luotan vahvasti siihen, että tästä maasta ja tulevasta sadosta tulee edellistä parempaa.

Valmentaja ei ole täydellinen ihminen, vaan kamppailee samojen ongelmien ja haasteiden kanssa kuin hänen asiakkaansa. Kun valmentaja puhuu asiakkaalleen, hän puhuu samalla myös itselleen.

Tai ainakin tämä pitää paikkansa omalla kohdallani. Ja vaikka valmennusalan yleinen konsensus muuta väittääkin, olen vahvasti sitä mieltä, että hyvä valmentaja antaa aina pienen palan itsestään valmennukselle. Videolla kerron, miksi näin ajattelen.

Mieli on mahtava kirjoituskone. Meistä jokainen kertoo tarinaansa perustuen siihen, millaisia ajatuksia meillä on itsestämme ja muista. Jos oma tarina ei enää tunnu hyvältä, siihen ei ole pakko jäädä.

Tutkimusten mukaan mielessämme syntyy päivittäin jopa 60 00–70 000 ajatusta. Se kuulostaa hurjalta määrältä, mutta mieli on vikkelä kaveri tehtailemaan ajatuksia. Tiesitkö, että niistä jopa 80 prosenttia on luonnostaan negatiivisia?

Onneksi asialle voi tehdä jotakin. Harva tulee ajatelleeksi, että joka tapauksessa valitsemme jokaisen ajatuksemme, olimmepa siitä tietoisia tai emme. Miksi emme siis valitsisi rajoittavien ja negatiivisten ajatusten sijaan eteenpäin vieviä, itseämme paremmin palvelevia ajatuksia?

Suhtautumisemme asioihin rakentuu pitkälti uskomusten, ajatusten ja asenteiden varaan. Ne kaikki syntyvät elämän eri vaiheissa, erilaisten kokemusten kautta. Ihmismieli on eräänlainen tarinakirjasto, johon tarinan jokainen luku on tallennettu.

Asiakastyössäni olen kohdannut usein ihmisiä, jotka ovat jääneet vanhojen tarinoidensa vangiksi. Koska me kaikki kerromme itsestämme tarinaa, on luonnollista, että tulemme osaksi sitä. Mikäli tarina on kuitenkin itselle kovin raskassoutuinen, sen tarkastelu uudesta näkökulmasta voi olla suunnaton helpotus.

Eräs asiakkaani sai mielikuvaharjoittelun avulla suurenmoisen oivalluksen, joka tulee todennäköisesti muuttamaan hänen tarinansa. Kun ihminen aidosti sisäistää, että kaikki tapahtuu ensin mielessä, hänen elämänsä ei ole koskaan enää samaa.

Asiakas istui rentoutusharjoituksen yhteydessä mielikuvamatkalla leffateatterissa ja katsoi elämäänsä lapsuudesta tähän hetkeen saakka. Sitten hän siirtyi katsomaan toiselta valkokankaalta, millaista elokuvaa hän haluaisi katsella tulevaisuudessa.

Asiakkaalle itselleenkin täytenä yllätyksenä tuli se, että hän uskalsi ja halusi elämänsä ensimmäistä kertaa nähdä vaikean lapsuutensa takana myös positiivisia asioita. Hän koki löytäneensä kadonneen itsensä, jota hänellä oli ollut pitkään ikävä. Se oli koskettava hetki meille molemmille.

Vahvistimme hänen kokemustaan kuvakorttityöskentelyllä, jonka avulla hän sai tehdä näkyväksi elämänkaarensa. Hän onnistui kortti kortilta rakentamaan lapsuudestaan toisenlaisen kuvan ja visualisoimaan, millainen tuo kuva on tulevaisuudessa. Aistin asiakkaassa suunnatonta helpotusta ja toivoa. Hän totesikin, että ei olisi ikinä uskonut, että näin iso muutos on hänen kohdallaan mahdollista.

Jokainen päivä voi olla mahdollisuus kertoa itsestä uutta tarinaa. Tarinankerronta vaatii kuitenkin mielen treenaamista. Harjoittamaton mieli on kuin villivarsa tai apinalauma, mutta sitä voi rauhoittaa ja selkeyttää esimerkiksi näiden kolmen helpon harjoituksen avulla.

1. MINUN PÄIVÄNI
Ota itsellesi heti aamusta oma hetki. Sen ei tarvitse olla kovin pitkä, viisi minuuttiakin riittää mainiosti.
Varmista, että sinulla on omaa tilaa, jossa voit häiriöittä keskittyä itseesi, omaan mieleesi.
Istu rauhassa tuolissa ja sulje silmäsi. Hengittele rauhallisesti sisään ja ulos ja anna itsellesi lupa rentoutua.
Kun olet rentoutuneessa tilassa, luo mielessäsi itsellesi päivä, jonka toivot kokevasi. Tärkeää ei ole niinkään, mitä päiväsi aikana tapahtuu, vaan se, millaisessa mielentilassa olet. Ja miten koet päivän tapahtumat.

2. KÄSI SYDÄMELLE
Voit saada myös keskellä arjen kiireitä yhteyden itseesi. Se löytyy sydämestäsi. Tai jos ajatus sydämestä tuntuu liian hörhelöltä, voit ajatella, että yhteys itseesi löytyy tyynestä mielestäsi.
Ota päivän aikana lyhyt hetki itsellesi. Sinun ei tarvitse välttämättä mennä mihinkään hiljaiseen tilaan tätä varten. Riittää, että avaat mielesi.
Laita oikea kämmenesi konkreettisesti sydämesi päälle (tai kuvainnollisesti tyyntyneen mielen päälle) ja hengitä pari kertaa sisään ja ulos.
Sano sitten hiljaa mielessäsi itsellesi: Kaikki sujuu helposti ja vaivatta. Olen läsnä itsessäni. Olen arvokas ja ansaitsen hyvän elämän.
Tämä lyhyt harjoitus riittää palauttamaan mielesi rauhan ja ilon tilaan. Voit halutessasi treenata tätä useamminkin päivän mittaan.

3. KIITOS, KIITOS, KIITOS
Ota itsellesi aikaa illalla ennen nukkumaanmenoa. Varmista, että sinulla on omaa tilaa ja voit keskittyä itseesi, omaan mieleesi.
Hanki itsellesi pieni muistikirja tai lehtiö. Se on kiitollisuuspäiväkirjasi.
Hiljennä mielesi ja sulje hetkeksi silmäsi. Keskity itseesi ja kiitä itseäsi kuluneesta päivästä.
Avaa sitten silmäsi ja kirjaa intuitiivisesti ylös kaikki asiat, joista voit olla juuri nyt kiitollinen. Anna kaiken tulla pakottamatta. Tärkeintä on, että huomaat, miten paljon elämässäsi on asioita, jotka ovat hyvin ja joista voit olla kiitollinen.

Muista, että kiitollisuus lisää aina elämääsi asioita, joista voit olla kiitollinen.

Antoisia hetkiä oman tarinasi äärellä!
P.S. Olen saanut asiakkaaltani luvan jakaa nimettömänä hänen kokemuksensa.

Työnantajan ja lähijohtajan vastuullisuus punnitaan haastavissa tilanteissa.

Itsekin vuosia lähijohtajan työtä tehneenä tiedän, että palkitsevinta on se, kun työntekijä onnistuu omassa työssään. Tämän tukemistahan lähijohtajan työ pitkälti on. Olemme kuitenkin haavoittuvia ihmisiä, ja kaikki eivät voi aina onnistua.

Taustalla voi olla useita syitä. Haastavimpia niistä ovat mielestäni työntekijän henkilökohtaisen elämän haasteet, kuten terveyshaasteet tai motivaatiovaje. Syy voi olla myös työyhteisön sisäinen ristiriita. Pahin seuraus tästä voi olla irtisanomistilanne, joka on haastava paikka kummallekin osapuolelle.

Näiden tilanteiden hoitamisessa punnitaan yrityksen oikea vastuullisuus. Lähijohtajan aidon kiinnostuksen, kuuntelun ja tarvittaessa jatko-ohjauksen avulla on mahdollista selvitä vaikeistakin tilanteista.

Sanotaan, että yrityksen asiakaspalvelun laadusta kertoo eniten se, miten yritys hoitaa reklamaatiot. Työpaikan sisällä edellä mainittujen tilanteiden hoito kertoo mielestäni saman asian työsuhteiden laadusta.

Hankalissa tilanteissa ensimmäinen apu lähijohtajalle löytyy usein yrityksen henkilöstöhallinnosta. Osa HR:n ammattitaitoa on tehdä tarvittaessa jatko-ohjaus. Sen vuoksi on tärkeää, että yrityksellä on laadukkaat ja strategiset kumppanit niin työterveyshuollon, työeläkevakuutuksen, työhyvinvoinnin kuin työkykyjohtamisenkin palveluihin.

Ihminen ihmiselle

Yhteistyön tavoitteet ja toimialan tuntemus etenkin alan riskien ja haasteiden osalta tulee olla päivänselviä. Yhteistyötä pitää mitata ja tarkastella säännöllisesti ja toimintaa kehittää.
Tapaan työssäni paljon eri yritysten edustajia. Kun keskustelemme aiemmin mainittujen kumppaneiden yhteistyöstä, kuulen usein, että ”no kun me nyt emme ole tämän isompi yritys, niin näitä haasteita yhteistyössä on edelleen”.

Kyllä yhteistyökumppaneilta voi ja pitää vaatia laadukasta palvelua asiakasyrityksen koosta riippumatta. Tämä vaatii tietysti rohkeutta ja yrityksen tuen.
Itse henkilökohtaisesti en arvota asiakkuutta eurojen perusteella, vaan olen kohtaamisissa ihminen ihmiselle. Pyrin vastaamaan aina mahdollisimman laadukkaalla palvelulla. Tämä on myöskin yrityksemme tapa toimia.

Työntekijän henkilökohtaisen elämän haasteet tai vähentynyt motivaatio aiheuttavat lähijohtajille usein päänvaivaa. Kun työterveyshuollon ja työeläkevakuutuksen keinot on käytetty tai jos esimerkiksi työeläkekuntoutukseen ei ole oikeutta, asioista tulee päänvaiva myös HR:lle.

Kuten ihmissuhteissa, myös työsuhteissa on vain tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä eivät ole toisilleen oikeita kumppaneita. Taustalla ei tarvitse olla sen dramaattisempaa syytä kuin se, että vuosien saatossa työntekijän arvomaailma tai unelmat ovat muuttuneet.

Työntekijältä saattaa puuttua rohkeutta hypätä tuntemattomaan tai yksikertaisesti taloudelliset syyt estävät lähtemästä. Toisaalta työnantajalla ei ole myöskään pätevää syytä irtisanoa työntekijää. Tällöin oikea ratkaisu voi olla ulkopuolinen näkemys ja keskustelumahdollisuuden tarjoaminen työntekijälle.

Väärinkäytökset julki

Työyhteisön sisäiset ristiriidat ovat myös hyvin tyypillisiä haasteita. Yli 15 vuoden lähijohtajan kokemuksella olenkin todennut, että aina, jos työyhteisössä on enemmän kuin yksi työntekijä, ristiriitoja voi syntyä. Se on täysin normaalia. Vaikka ennaltaehkäisy on mahdollista, jälleen tärkeämpää on se, miten ristiriitoihin reagoidaan kuin se, että syntyykö niitä. Tilanteissa hyssyttely ei ole hyvä asia.

Nykyinen työturvallisuuslaki (23.8.2002/738, 5. luku 28§) sanoo, että työnantajan tulee ryhtyä toimiin epäkohdan poistamiseksi, kun tilanne tulee työnantajan tietoon. Siis heti, kun asia tulee työnantajan tietoon. Tämä saattaa tulla joillekin yllätyksenä.

Jatkossa tätä säädellään isoimmissa yrityksissä myös EU:n syyskuussa 2019 asettamalla ns. Whistleblower-direktiivillä. Se velvoittaa kaikkia 50 tai enemmän työntekijää työllistäviä yrityksiä järjestämään ilmiantokanavan epäiltyjen väärinkäytösten selvittämiseksi.

On tärkeää ja varsin mahdollista hoitaa tällaiset ristiriitatilanteet laadukkaasti. Kärjistyneimmissä tilanteissa ulkopuolinen selvityshenkilö tai jopa sovittelija voi olla tarpeen. Näin saadaan aikaan mahdollisimman objektiivinen ja ulkopuolinen näkemys usein vahvojakin tunteita herättävästä tilanteesta. Meillä on tarjolla tähän räätälöity Selvityspalvelu.

Oikein lempeää ja vastuullista alkanutta syksyä jokaiselle!

Irtisanomistilanne on aina vaikea paikka sekä irtisanottavalle irtisanovalle että lähijohtajalle.

Vastuullinen työnantaja tarjoaa tuen irtisanottavalle, kuin myös lähijohtajalle. Tuki antaa lähijohtajalle mahdollisuuden purkaa tilanteen aiheuttamia tunteita, mutta myös tarvittaessa ohjaa, että prosessi sujuu oikein ja mahdollisimman hyvin.

Meiltä avun saaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Olethan yhteydessä, jos yllä olevat asiat mietityttävät. Olemme tavoittettavissa chatissa (www.katjanoponen.fi), WhatsAppissa, sähköpostilla tai puhelimitse. Lopuksi haluan vielä todeta, että avun pyytäminen on mielestäni oikeaa vahvuutta, ei yksin selviäminen.

Olen Noora Kekki, asiakkuuspäällikkö ja uravalmentaja.

Olen idearikas ja toimelias kehittäjäsielu ja uskon positiivisuuden voimaan. Uskon myös, että jokaisella on sisällään voimaa ja kykyjä, joista hän ei ole tietoinen. Luotettavassa ja positiivisen kannustavassa ilmapiirissä nämä ominaisuudet on mahdollista löytää ja valjastaa käyttöön.

”Kukaan ei tiedä, mihin pystyy ennen kuin on yrittänyt.” – Publilius Syrus

Vatvotko mielessäsi mennyttä tai murehditko tulevaa? Mitä jos ottaisitkin ajatuksen voimasi käyttöön ja vaikuttaisit itse siihen, millaista huomista luot? Toimitusjohtaja Katja Noponen muistuttaa siitä, miten tärkeää on keskittyä märehtimisen ja valittamisen sijaan positiiviseen ja hyvään. Valinta on sinun.

Miten haluat käyttää aikaasi itsellesi tärkeisiin asioihin? Oletko oppinut tunnistamaan oman hyvinvointisi osa-alueet? Tutustu vlogimme aiheisiin, jotka lisäävät itsetuntemustasi.