Eihän nyt kannata hakea töitä, koska on kesä, joulu, pandemia. Täytyykö työnhakijan elää vuodenaikojen ja virusten armoilla? Tämänkertaisessa blogissani pohdin, ovatko uskomukset totta vai tarua.

Uskomus nro 1: Tammikuu on paras aika hakea, koska silloin on eniten ilmoituksia.

Uusien työntekijöiden palkkaamista on todella voitu pantata tammikuuhun, koska uusi vuosi, uusi budjetti. Ilmoitukset uusista työpaikoista näyttävätkin lisääntyvän vuoden alussa kuten myös pääsiäisen aikaan ja kesälomien jälkeen. Mutta.

Työpaikkailmoitus ei ole aina työpaikkailmoitus.

Suosituimpien työnantajien ei tarvitse usein ilmoittaa rekrytointiaikeistaan lainkaan, sillä ne saavat muutenkin jatkuvasti hakemuksia. Toisinaan ilmoituksia kyllä julkaistaan, mutta ketään ei aiota palkata.

Kun joku aiotaan palkata, siitä saatetaan kertoa vain yrityksen kotisivulla, Facebookissa, LinkedInissä, Instagramissa tai viestipalvelu X:ssä (entisessä Twitterissä). Työnantaja voi myös vetää työpaikkailmoituksen pois somesta heti, kun se on houkutellut riittävästi kiinnostavia hakijoita. Toisinaan näin käy vain muutamassa päivässä. Voi olla, että et pääse edes hakuun mukaan, koska et ehdi nähdä koko ilmoitusta.

On myös yrityksiä, jotka työllistävät pääasiassa verkostoistaan ja henkilöstönsä suositusten perusteella. Ilmoittelu on tällöin osa markkinointia ja sen tehtävänä onkin rakentaa työnantajamielikuvaa.

Valtakunnan suurimman sanomalehden sunnuntainumeron paksuudestakaan ei voi enää päätellä avointen työpaikkojen määrää. Työpaikkailmoitusten määrä kertoo eniten siitä, kuinka paljon avoimista työpaikoista ilmoitetaan. Todellisuudessa vain neljännes työpaikoista löytyy työpaikkailmoituksen kautta.*

Uskomus nro 2: Koko Suomi hiljenee heinäkuussa.

On paljon työpaikkoja, jotka sulkevat kesällä ovensa ainakin pariksi viikoksi. Mahdolliset sijaisuudetkin sovitaan hyvissä ajoin etukäteen.

Myös työnhakija tarvitsee lomansa, ja ajankohdankin voi päättää melko vapaasti itse. Jos haluat lomailla heinäkuussa, ajoitus on erinomainen, koska myös monet rekrytoijat lomailevat silloin.

Toisaalta keskustelut rekrytoijien kanssa ovat vain osa työnhakua, ja suuri osa työnhausta on työtä, jota voit tehdä milloin vain. Haastattelut ja työsopimusneuvottelut ovat tietenkin työnhaun h-hetkiä, mutta ajallisesti ne ovat vain pieni osa työnhakua.

Jotta h-hetket onnistuvat, niihin voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Voit esimerkiksi harjoitella osaamisen sanoittamista, treenata hakemuksen kirjoittamista ja kartoittaa verkostoja ihan milloin vain, päätös on sinun!

Voit päättää, keräätkö heinäkuussa voimia vai vahvistatko työnhakutaitoja ollaksesi täydessä terässä työnantajien palattua lomalta. Jos kuitenkin päätät lähettää hakemuksia heinäkuussa, kohtaat todennäköisesti vähemmän kilpailijoita kuin muulloin.

Niin kuin kävi kerran minulle. Meitä oli vain kaksi hakijaa, ja sain paikan.

Blogi jatkuu kuvan jälkeen.

Uskomus nro 3: Ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi.

Joulu on perinteisesti hiljaista työnhaussa. Toisaalta olen nähnyt hienoisia merkkejä muutoksesta: rekrytointipäätöksiä tehdään välipäivinäkin.

Kun vuoden alussa ilmoitukset lisääntyvät, se tarkoittaa, että työnantajat ovat suunnitelleet rekrytointia edellisen vuoden lopussa. Kun pääset mukaan jo suunnitteluvaiheessa, koko työpaikkailmoitusta ei tarvitse ehkä edes julkaista.

Vuoden alussa valmennusasiakkaani harmitteli, kuinka häneltä oli mennyt ohi kiinnostava työpaikka, kun hän oli uskonut, että ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi. Ehkä se oli poikkeus, joka vahvisti säännön. Tai sitten maailma on muuttumassa. Emme voi vielä tietää.

Muuten voit suhtautua työnhakuun jouluna kuten työnhakuun kesällä. Päätä, mikä sopii sinulle ja toimi sen mukaan. Jos haet töitä joulukuussa, lomaile marras- tai tammikuussa. Kunhan työnhakusi ja hyvinvointisi ovat tasapainossa.

Uskomus nro 4: Ketään ei palkata, koska on muutosneuvottelut, pandemia, taantuma.

Kulkutautiaikana ei taatusti kannata hakea töitä ravintolasta, lentoyhtiöstä tai risteilyaluksesta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisia tuli aloille, joita kukaan tuskin olisi osannut ennustaa, oli myös aloja, joille tarvittiin osaamista. Jopa entistä enemmän.

Käsidesiä kului ja etätöissä tarvittiin muidenkin äitien ja isien tekemää ruokaa. Verkkokaupat ja ostosten kotiinkuljetukset kukoistivat. Striimauspalvelujen katsojaluvut paukkuivat. Koteja sisustettiin ja vaihdettiin, hankittiin lemmikkejä ja mökkejä, pyöräiltiin ja saunottiin. Vaikka osa koki taloudellisen katastrofin, osalle kertyi patoutunutta ostotarvetta.

Aina joku jää perhe- tai opintovapaalle tai eläkkeelle. Joku perustaa yrityksen tai muuttaa strategiaa. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Ilmasto muuttuu. Kuluttajat kaipaavat uusia innovaatiota. Syntyy uusia mustia joutsenia.

Edes muutosneuvottelut takaisinottovelvollisuuksineen eivät ole este hakea töitä: Vaikka yhtä osaa ajettaisiin alas, voidaan toista kasvattaa ylös. Vaikka yhdenlaiselle osaamiselle ei enää olisi tarvetta, saatetaan tarvita toisenlaista. Sellaista, jota juuri sinulla on tai jota haluat oppia.

Koska aina on oikea aika hakea töitä.

Vain sen takia ei kannata olla hakematta työtä, että kalenterissa lukee tietty kuukausi.

Tietenkin uuden työn saaminen voi poikkeusoloissa tai johonkin aikaan vuodesta kestää pidempään kuin olet entisessä maailmassa tottunut. Mutta oikea aika hakea töitä on silloin, kun päätät niin.

Koska aina on oikea aika hakea töitä.

Lähdeviittaus:
*Sitra, 2016.

Blogi on alun perin julkaistu toukokuussa 2021 ja sitä on päivitetty tammikuussa 2024.

About the author : Minna Leskinen

”Did I offer peace today? Did I bring a smile to someone´s face? Did I say words of healing? Did I let go of my anger and resentment? Did I forgive? Did I love? These are the real questions.” -Henri Nouwen

Olen Minna Leskinen, maailmanparantaja. Tunnetaan myös yrityspalvelutiimin uravalmentajana ja kehityspäällikkönä.