Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Tämä klassikkosanonta on ollut erityisen totta viimeisen vuoden aikana. Koronaa tai ei, epävarmuus kuuluu työelämään. Epävarmuuteen ei ole rokotetta. Meidän onkin hyväksyttävä, että siitä on tullut kiinteä osa uutta työnormaalia, johon täytyy vain sopeutua.

Olen pohtinut omia keinojani seurata korona-ajan alun muutoksia ja sitä kautta aktiivisesti hallita muutosta. Epävarmuus ei sinänsä ole ongelma, eiköhän se ole jopa iso osa ihmisenä olemista. Sopiva määrä epävarmuutta pitää meidät valppaina uusissa tilanteissa. Vasta kunnon yliannostus voi lamaannuttaa meidät.

Uuden kesämuodin kynnyksellä trendivärien tai lahkeen leveyden sijaan olen kiinnittänyt huomion siihen, että lannistumattomat ihmiset ovat etenkin nyt muodissa. Oikeastaan he ovat pirun kovaa huutoa muuttuneilla rekrytointimarkkinoilla. Näitä sitkeitä tyyppejä minäkin haluan lisää omaan voittajajoukkueeseeni.

Ennen kuin ilmoittaudun rekrymarkkinoille loistotyyppien vastaanottajaksi, on hyvä pohtia, millaisia nämä lannistumattomat, hopeatoffeen lailla henkisesti sitkeät tyypit sitten ovat. Mielestäni kyseessä on paljon laajempi asia kuin vain vahvana oleminen. Venyvään sitkeyteen tarvitaan enemmän järkkymätöntä tahtoa kuin pelkkää lahjakkuutta. Sitkeys ei myöskään ole luonnollinen ominaisuus, sitäkin voi kehittää.

Jokaisesta meistä löytyy sitkeyttä. Muistutan usein itseäni, että haastavan tilanteen tullen on hyvä ajatella, että lannistumattomat tyypit eivät kysele vaikeassa tilanteessa miksi, vaan miten.

Ameebamaista muuntautumiskykyä

Energian kohdentaminen tilanteesta selviämiseen auttaa aina paremmin kuin syyn tai syyllisen löytäminen. Kun tätä keskustelua käy itsensä kanssa riittävän usein, saattaa jopa pystyä estämään ongelmatilanteisiin joutumisen, ainakin joiltakin osin.

Sitkeät ja vahvan itsetunnon omaavat ihmiset myös luottavat siihen, että vaikeisiin tilanteisiin joutuessaan he keksivät ongelmiin ratkaisut. Vahvan henkisen kunnon omaavat ihmiset ovat myös paremmin suojassa stressaavissa tilanteissa.

Mikäli luonto-ohjelmiin on uskominen, eri eliölajit ovat säilyneet maapallollamme miljoonia vuosia muuntautumiskykynsä ansiosta. Olisiko meillä nyt aika ottaa oppia, vaikka ameebalta, jotta me ihmiset ja sitä kautta organisaatiotkin osaisimme riittävästi mukautua ja hyväksyä uudet tilanteet?

Kaikkea voi opetella, myös mukautumiskykyä, sillä tutkimustenkin mukaan resilienssi ja sosiaalisen pääoman korkea taso työyhteisössä pienentävät sairauspoissaolon riskiä. Tämä taas puolestaan lisää tuottavuutta ja pitkässä juoksussa myös parantaa yhteiskuntamme mahdollisuuksia pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

Kun oppii olemaan pelkäämättä muutoksia, on mutkattomampaa suhtautua jatkuvasti muuttuvaan työelämään.

Taistelusta hyväksyntään

Kovasta yrittämisestä ja loputtomasta sitkeydestä huolimatta on kuitenkin todettava, että kaikille tulee elämässä joskus eteen vaikeita tilanteita. Jo oman jaksamisen vuoksi ne täytyy vain hyväksyä. Jatkuva oman mielen sisäinen taistelu tilannetta vastaan kuluttaa meitä, eikä lopulta kuitenkaan poista vastoinkäymistä elämästämme.

Kaikista epävarmuuksista huolimatta haluan olla yhtiön keulakuvana vahva ja positiivinen esimerkki siitä, miten tuntemattomienkin uhkien edessä voi suhtautua luottavaisesti tulevaan. Uskon sen vahvistavan kaikkia organisaatioita ja palautumista haastavista ajoista. Meidän kaikkien on hyvä vahvistaa tietoisesti luottamustamme.

Vaikeita asioita tulee eteen kaikille. Silloin on hyvä muistaa, että jos et pysty valitsemaan tilannettasi, voit ainakin yrittää muokata ajatuksiasi ja suhtautumistasi siihen. Saatat yllättyä, kuinka paljon se voi muuttaa elämääsi.

Voimia meille kaikille haastaviin aikoihin! Pidetään hyvää huolta itsestämme ja toisistamme.

0 vastaukset

Jätä kommentti

Haluatko liittyä keskusteluun?
Voit vapaasti osallistua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *