Hämmentyneenä olen seurannut keskustelua työnhaussa kohdatusta syrjinnästä enkä voi kiistää kenenkään kokemusta.

”Eniten ikäsyrjintää kokevat yli 55-vuotiaat palkansaajanaiset. Torjunta ilmenee erityisesti rekrytoinnissa.”*

”Henkilöstöalan ammattilaisista 11 prosenttia kertoi havainneensa rekrytoinnissa tapahtunutta syrjintää omassa organisaatiossaan.”**

”En ole nähnyt syrjintää työnhaussa vuosikausiin.”***

Syrjintä ei koske vain työelämän konkareita, vaan sitä ovat kokeneet myös aivan nuoret, raskaana olevat ja pienten lasten äidit.

Silti en voi olla huomioimatta uravalmentajan kokemuksianikaan. Toisinaan nimittäin tuntuu, että osa työnhakijoista on etukäteen niin varmoja ikäsyrjinnästä, että siitä voi syntyä itseään toteuttava ennuste. Uskon kyllä, että työnhakijoita syrjitään. Ihan kaikkea ikäsyrjinnäksi nimettyä en kuitenkaan purematta niele, sillä uskon myös, että osa syrjinnästä on estettävissä.

Tee tilaa tunteille ja toivolle

Kun työsuhteesi on päätetty, pysähdy hetkeksi. Tarvitsetko aikaa luopumiselle? Juuri tulostettu irtisanomisilmoitus kädessä iskee helposti kauhu. Vaatiihan asuntolaina edelleen lyhennystä, ja uutiset huutavat tilastoja, joiden mukaan työnhaku vaikeutuu huomattavasti kolmen kuukauden jälkeen. Siihenkään en muuten täysin usko, mutta se on toisen blogin aihe, ja asuntolainaankin saa lyhennysvapaata. Ota siis ensin tuumaustauko.

Kun annat tunteiden tulla ja mennä tuoreeltaan, se helpottaa työnhakua, kun sen aika on. Tämä koskee tietysti aivan kaikenikäisiä, mutta varsinkin, jos olet ollut sitoutunut työnantajaasi vuosikymmenien ajan. Kun pitkästä (työ)suhteesta joutuu luopumaan, olisi suorastaan ihme, jos se ei tuntuisi missään.

Tunteet eivät tietenkään noudata aikatauluja ja ne voivat aktivoitua milloin vain. Joskus tunteille löytyy sijaa vasta kun uusi työsopimus on allekirjoitettu. Siitä huolimatta pidä huolta itsestäsi ja vaali toivoa, sillä se on vastalääkettä kyynistymiseen ja katkeroitumiseen kannustaville möröille, jotka lymyävät salatussa surussa ja koteloituneessa kiukussa. Mielesi palkitsee rauhalla ja hyväksynnällä.

Työttömyys ei korreloi kyvykkyytesi kanssa eikä ole yhtä kuin ihmisarvosi ja identiteettisi. Usko itseesi – olet niin paljon enemmän kuin työsi!

Jos tarvitset tukea ajatusten kirkastamiseen ja tunteiden kohtaamiseen, eikä läheisten apu riitä, voit pyytää tukea esimerkiksi työterveyshuollosta, uravalmennuksesta, ammattiliitosta tai vertaisilta. Pysähtyminen kirkastaa arvojasi ja vie lähemmäs omannäköistä työelämää.

Tunnista ja tunnusta taitosi

Ikäsyrjinnän taustalla piileksii uskomuksia tai huolia, kuten työnhakijan kyvyttömyys oppia uutta, sopeutumattomuus muutoksiin tai motivaation ja innostuksen puute. Höpöhöpö, sanoo uravalmentaja. Uskomukset eivät ole yhtä kuin totuus.

Mieti, mihin kaikkeen olet taipunut elämäsi aikana ja mitä taitoja olet kerryttänyt. Kirjoita, piirrä aikajana tai puhu ääneen, mikä vain auttaa tunnistamaan, mitä olet oppinut.

Hyvästele liiallinen vaatimattomuus, sillä kukaan ei tiedä, mitä osaat, jos et kerro. Osaamisesi ei ole katteetonta omakehua vaan tosiasia.

Teroita taktiikkasi ja työnhakuvälineesi

Olet ehkä kuullut kyllästymiseen saakka, kuinka 75 prosenttia löytää uuden työn verkostojen avulla ja vain 25 prosenttia työnhakijoista vastaamalla työpaikkailmoitukseen (Sitra, 2016).

Purjehditko silti punaiselle merelle tuhansien muiden kanssa hakemalla vain ilmoitustyöpaikkoja? Jos haet työtä yksityiseltä sektorilta, aktivoi verkot sinisellä merellä ja tarjoa osaamistasi siellä, missä kilpailu ei ole verisintä.

Jos et pääse haastatteluun ilman ansioluetteloa ja hakemusta, päivitä ne. Ja vaikka pääsisitkin, asiakirjat ovat oiva tapa tehdä osaamisesi näkyväksi itsellesikin, jotta osaat kertoa siitä muille.

CV:llä ei kuitenkaan tarvitse kikkailla. Pienellä visuaalisella mausteella voit toki erottautua punaisella merellä tai hakiessasi graafikoksi. Ennen kaikkea huolehdi kuitenkin lukijaystävällisyydestä ja keskity sisältöön. Monia auttaa, kun tarkastelee, miltä ansioluettelo ja hakemus näyttävät paperilla. Kutsuvatko ne lukemaan? Ymmärtäisikö 13-vuotias, mitä osaat?

Suosittelen poistamaan syntymävuoden ansioluettelostasi ja hakemuksestasi niin kauan kuin anonyymi rekrytointi ei ole kaikkialle mahdollista. Ei siksi, että ikä pitäisi piilottaa, vaan siksi, että se ei ole työnhaun kannalta olennaista, kuten ei myöskään siviilisäätysi tai perhekokosi.

Sen sijaan kerro, mitä osaat, mistä motivoidut, asenteestasi sekä kyvystä ja halusta oppia uutta – ne ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä asioita uuden työntekijän palkkaamisessa. Lue myös Työnhaku ja myynti ne yhteen soppii

Ei taikatempuilla tai tiskin alta

Voi olla, että olet jo tehnyt kaiken mahdollisen etkä silti ole saanut työtä. Olen vilpittömästi pahoillani, työhaluisen pitäisi päästä töihin! Mutta jos löysit vinkeistä jotain uutta, kokeilisitko?

Valtaosa yli viisikymppisistä valmennettavistani on työllistynyt, jopa parin vuoden työttömyyden jälkeen. Iäkkäimmät heistä ovat olleet 60-vuotias nainen ja 62-vuotias mies.

Enkä edes omista taikasauvaa tai tiskiä, jonka alla olisi töitä.

Pst. ”Työ- ja elinkeinoministeriön tuottama työolobarometri ei tue käsitystä, jonka mukaan ikääntymisellä ja työkyvyn heikkenemisellä olisi selvä yhteys.” Päinvastoin: ”Vanhempien työntekijöiden työkyky on kohentunut 2000-luvun alkuun verrattuna.”****

Lähdeviittaukset:
*Niina Viitasalo, Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä -väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2015.
**Yle Uutiset, 14.12.2020.
***Verkostoni rekrytointiammattilaiset keskusteluissa, 2020.
****Sirpa Pääkkönen, Pätkiä ja potkuja. Naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä (Avisado, 2020).