Timo Kaukonen tunnetaan miehenä, joka oli lähellä menehtyä saunomisen MM-kisojen finaalissa. Vuonna 2010 sattunut onnettomuus vei hänet teho-osastolle kuudeksi viikoksi tajuttomaksi, ja sen jälkeen alkoi pitkä toipumisen tie – fyysisesti ja henkisesti. Palovammat ja useat ihosiirteet jättivät pysyviä esteitä, jotka estivät paluun tehdastyöhön. Metallimiehen ura oli lopullisesti ohi.
Sauna oli kuitenkin aina ollut osa Timon elämää. Hän oli kasvanut saunaa rakastavassa perheessä ja viettänyt lukemattomia hetkiä kotisaunassa isänsä kanssa. Hän viihtyi aloilla, joissa sai tehdä töitä käsillään ja hikoilla – juuri sellaista metallimiehen työ oli ollut. Siksi tieto siitä, ettei vanhaan ammattiin voinut palata, oli raskas ja synkkä hetki. Alkuun tärkeintä oli vain selviytyä hengissä, vasta myöhemmin oli pakko kohdata kysymys: mitä seuraavaksi?
Eläkeyhtiöiden päätösten jälkeen Timo ohjautui Katja Noponen Oy:n uravalmennukseen. Hän kuvaa osuneensa “hyvään pulloon”, sillä valmentajan osaaminen auttoi löytämään täysin uuden suunnan, jota hän ei itse olisi koskaan osannut etsiä. Valmentaja löysi saunaterapian koulutuspolun – ammatin, jota Timo ei tiennyt edes olevan. Ilman tukea hän olisi ehkä päätynyt kiuasmyyjäksi, kuten itse nauraen toteaa, mutta nyt hän sai mahdollisuuden rakentaa kokonaan uuden identiteetin ammattilaisena.
Saunayrittäjänä Timo pääsi yhdistämään elämänmittaisen intohimon uuden osaamisen kanssa. Turvehoidot, saunapalat ja erilaiset hyvinvointipalvelut ovat työtä, jota hän tekee suurella sydämellä ja aidosta kiinnostuksesta. Hän kokee olevansa oikealla alalla – paljon mieluummin hän järjestää ihmisille saunaterapiaa kuin pukisi haalarit ja palaisi metallipajan ääreen.
Timo sanoo elävänsä nyt mielekkäämpää elämää kuin koskaan: “Kun saan viimeisen asiakkaan tehtyä, pääsen itsekin saunaan – ei parempaa ole.”
