Joonas Keränen, kotoisin Pellosta ja nykyinen raumalainen, kertoo avoimesti siitä, miten fyysisesti raskas työ johti tarpeeseen löytää uusi ammatti – ja samalla oman intohimon. Alun perin putkimiehen töihin vei hyvä työllisyystilanne, ja Joonas työskenteli vuoden maanrakennusfirmassa viemäri- ja putkihommissa. Pian keho alkoi kuitenkin ilmoittaa, ettei raskas työ ollut enää mahdollinen.
Taustalla oli nuoruuden moottoripyöräonnettomuus, jossa Joonaksen oikea reisi meni poikki ja nilkka vääntyi pahasti. Vuosien jälkeen vanhat vammat alkoivat oireilla, ja lääkärit totesivat, ettei putkimiehen työ ollut enää terveydelle kestävää. Muutos pakotti miettimään tulevaisuutta uudelleen.
Joonas otti yhteyttä vakuutusyhtiöön saadakseen tietoa uudelleenkoulutusmahdollisuuksista. Hakuprosessin edetessä hänelle järjestyi uravalmennus Katja Noponen Oy:n kautta. Valmennuksessa käytiin yhdessä läpi vaihtoehtoja, vakuutusyhtiön tukea, oppilaitosyhteyksiä ja käytännön järjestelyjä. Vaikka asioita oli paljon, Joonas koki, että kaikki sujui selkeästi ja ammattitaitoisesti.
Samaan aikaan valokuvaus alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Ala tarjosi mahdollisuuden työskennellä kevyemmin ja luovemmin, ja Joonas löysi itsestään uuden suunnan. Nyt hän kouluttautuu valokuvaajaksi ja tekee yhä enemmän kuvauskeikkoja. Parasta työssä on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja se, että jokainen kuvaustilanne on omanlaisensa.
Tulevaisuudessa Joonas haaveilee oman yrityksen perustamisesta. Ennen sitä hän haluaa keskittyä opintoihin ja rakentaa vankan osaamisen pohjan.
