”ADHD johtaa tavallisesti alisuoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä.”
Näin todetaan Suomen lääkärilehdessä julkaistussa ”Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys” *.
Mitä ADHD sitten on? Sillä tarkoitetaan kehityksellisiä tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen ja impulssikontrollien säätelyn vaikeuksia. Työelämässä ja opinnoissa se voi näkyä muun muassa työtason heikkoutena, lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja suurentuneena tapaturmariskinä. Arviolta neljällä prosentilla aikuisista esiintyy tätä häiriötä. Etenkin hoitamattomana ADHD voi johtaa monenlaisiin haasteisiin työelämässä.
Myös itselläni on ADHD-diagnoosi. Oma oirekuvani näkyy työelämässä muun muassa sosiaalisista tilanteista kuormittumisena, vaikeutena keskittyä työhön, jos samassa tilassa on muita sekä asioiden ylianalysointina ja unohteluna.
ADHD:lla on yhtä monta oirekuvaa kuin on ADHD-ihmisiäkin. Jokainen on yksilö, eivätkä kaikki kuormitu yhtä herkästi. Häiriötekijät voivat vaikuttaa ADHD-henkilön keskittymiseen niin, että työnteko on tehotonta ja hidasta. Toisaalta osalla henkilöistä esiintyy myös hyperfokusointia eli ylikeskittymistä, jolloin johonkin asiaan voidaan keskittyä tuntitolkulla.
Kysymyksiä urasuunnitteluun
Aikuisiällä ylivilkkaus usein hieman helpottaa, mutta jäljelle voi jäädä levoton ja rauhaton olo. Tämä voi vaikeuttaa myös työstä palautumista ja lisätä ahdistusta. Onkin huomattu, että ADHD-oireinen henkilö saattaa hakeutua ennemmin suorittavaan työhön kuin toimistoon istumaan. Impulsiivisuus saattaa näkyä muun muassa muiden keskeyttelynä tai asioiden töksäyttelynä. Myös tunnetilat näkyvät usein voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia työyhteisössä.
Keskittymisen haasteiden ja ylivilkkauden lisäksi oireena voivat olla toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet, jolloin henkilöllä voi olla vaikeuksia muun muassa tarkkaavuudessa ja työmuistissa. Kun näitä haasteita on, saattaa joku tärkeä palaveri unohtua tai juuri työkaverin kanssa keskusteltu asia mennä täysin ohi. Ja sitten se aloitteellisuus; joskus asioiden aloittaminen vain on niin vaikeaa. Se ei kuitenkaan ole yleensä laiskuutta tai saamattomuutta.
Meille kaikille on varmasti tärkeää se, että löytäisimme työn, jossa pääsemme hyödyntämään vahvuuksiamme ja tekemään asioita, joista pidämme. Kun ADHD-oireinen tekee uravalintaa, on hyvä pohtia näitä kysymyksiä.
Konkreettisia tukikeinoja
On valitettavaa, että hoitamattomana ADHD voi johtaa siihen, että työ- tai opiskelukyky laskevat. Haasteet tekevät työnteosta raskaampaa, mikä taas johtaa herkemmin uupumiseen ja masennukseen.
Miten sitten pärjätä, jaksaa ja onnistua ADHD-oireisena työelämässä? Parhaimmillaan ADHD-henkilö löytää työnkuvan, jossa pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan monipuolisesti. Tällöin rajoitteet eivät korostu niin paljon.
Kuten meillä kaikilla, myös ADHD-oireisilla vahvuudet ovat yksilöllisiä. Usein kuitenkin voidaan todeta, että ADHD-henkilöt ovat kekseliäitä, heittäytymiskykyisiä, rohkeita ja luovia. Myös hyperfokusointi voi olla vahvuus. Tässä haluaisin taas muistuttaa, että oireet ja niiden rajoittavuus on todella yksilöllistä. Toinen voi tarvita enemmän tukea, kuin toinen.
Kokemusten kääntäminen vahvuudeksi
Olen osallistunut keskusteluihin siitä, tulisiko työntekijän kertoa ADHD:staan työnantajalle ja työyhteisölle. Stigman pelko on edelleen suuri, ja työnantajien tietämys ADHD:sta saattaa olla rajallista. Henkilön tuleekin itse tehdä päätös, haluaako ottaa asian esille.
Mikäli asian ottaa puheeksi työyhteisössä, se voi parhaimmillaan tarjota ymmärrystä ja tukea muilta työntekijöiltä. Se voi mahdollistaa myös työn räätälöinnin, mikäli se työnkuvassa on mahdollista.
Itse olen niin onnekkaassa tilanteessa, että pystyn avoimesti kertomaan ADHD:stani ja saan tarvittaessa tukea siihen muun muassa esihenkilöltäni. Koenkin, että olen nyt alalla, jossa pääsen käyttämään vahvuuksiani, kuten luovuutta, organisointikykyä, vuorovaikutustaitoja ja hyperfokusointia. Teen työtä, joka motivoi minua.
ADHD ja ammatillinen kuntoutus
Entä jos sitten käykin niin, että ADHD-oireinen henkilö väsyy työssään, uupuminen pitkittyy ja tulee ehkä masennusta? Tähän voi löytyä ratkaisu ammatillisesta kuntoutuksesta, jonka mahdollisuudet koskevat myös ADHD henkilöitä.
Mikäli henkilön työkyky on heikentynyt niin, ettei hän suoriudu enää työstään terveydentilassaan tapahtuneiden muutosten vuoksi, voi ammatillinen kuntoutus olla yksi vaihtoehto. Uskoisin, että uravalmentajasta olisi paljonkin hyötyä ADHD-oireisen asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen prosessin suunnittelussa ja toteutusvaiheessa.
Olen Heini Lehtonen ja toimin uravalmentajana Keski-Suomen alueella. Valmentaminen on minulle valmennettavan näkökulmasta hyvien ja realististen ratkaisujen löytämistä. Uskon, että meillä kaikilla on jo avaimet ratkaisuihin. Tehtäväni on auttaa löytämään ne. Minulle on tärkeää, että voin kohdata ihmisen yksilönä hänen kokonaistilanteensa huomioon ottaen.
”Voisiko täysillä eläminen tarkoittaa joskus vain sitä, että pysähdyt ja hengität?”
*Saari, Armi; Sainio, Markku; Leppämäki, Sami: Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys. (Suomen lääkärilehti 38/2016)
About the author : Vieraileva Tähti
Tarjoamme sinulle parasta mahdollista työelämää!
Meitä on kuutisenkymmentä. Me työskentelemme 37 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Olemme Katja Noponen Oy:n kirkkaasti loistava noposporukka. Valmennamme, ohjaamme ja autamme asiakkaita uusille työurille. Työskentelemme titaanisella ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Meillä on yhteinen tavoite: tarjoamme sinulle parasta mahdollista työelämää!
