Miten tukea neurokirjon henkilöä työelämässä?

Työelämässä puhutaan yhä enemmän monimuotoisuudesta, mutta neuromoninaisuus on monelle edelleen vieraampi käsite. Neuromoninaisuuden lisäksi saatetaan puhua neurodiversiteetistä, neurokirjosta tai kun puhutaan neuropsykiatrisista erityispiirteistä, käytetään sanaa nepsy tai neurokirjon henkilö. Käytän tässä tekstissä termejä neuromoninaisuus, neurokirjo sekä neurokirjon henkilö. Neuromoninaisuus käsite kattaa kaikki neurokognitiiviset piirteet ja korostaa erilaisten ajattelutapojen ja ongelmanratkaisumallien arvostamista työyhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Neuromoninaisuus ei sinällään ole uusi asia, mutta sen tunnettavuus on lisääntynyt, koska asioita on käsitelty enemmän mm. julkisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan neurokirjon henkilöitä on jopa 15-20 % maailman väestöstä. Tämähän käytännössä tarkoittaa sitä, että jokaisella yli 100 hengen työpaikalla olisi vähintään 15 neurokirjon henkilöä. Suomessa arvioidaan, että työikäisistä n. 10% kuuluisi neurokirjon henkilöihin ja tässä on vasta diagnosoidut.

Mitä on neurokirjo ja millainen on neurokirjon henkilö?

Neuromoninaisuudella viitataan aivojen ja ajattelutapojen luonnolliseen monimuotoisuuteen, jossa eri ihmisillä voi olla erilaisia kognitiivisia piirteitä ja tapoja käsitellä tietoa. Tämä monimuotoisuus tuo mukanaan sekä vahvuuksia että haasteita. Neurokirjolla tarkoitetaan kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD:ta, autismikirjoa, oppimis- ja erityisvaikeuksia sekä Touretten-oireyhtymää. Nämä piirteet voivat vaikuttaa siihen, miten henkilö vastaanottaa ja prosessoi tietoa, ilmaisee itseään tai reagoi ympäristönsä ärsykkeisiin ja tilanteisiin. Neuromoninaisuuden ja neurokirjon piirteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen työyhteisössä mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioimisen ja tukemisen. Neurokirjo ei ole pelkästään erityispiirteiden joukko, vaan se on laaja kirjo, joka kattaa myös ison yksilöllisen vaihtelun niin oireissa, kuin tuen tarpeessakin.

Miten esihenkilöt voivat tukea neurokirjon henkilöä?

Nykyään monimuotoinen työyhteisö voidaan nähdä vahvuutena.  Erityispiirteitä omaavat työntekijät voivat tuoda mukanaan luovia näkökulmia, huolellisuutta yksityiskohdissa tai esimerkiksi kykyä keskittyä pitkäjänteisesti tiettyihin tehtäviin. Kuitenkin ilman asianmukaista tukea ja ymmärrystä nämä samat piirteet voivat muuttua kuormittaviksi ja stressaaviksi sekä henkilölle itselleen että hänen työyhteisölleen.

Neurokirjon tukeminen työelämässä vaatii ensisijaisesti ymmärrystä ja myötätuntoa. Esihenkilöillä on tässä keskeinen rooli. Tässä joitakin ajatuksia siitä, mitä keinoja voisi ottaa käyttöön:

• Luo avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Keskustele työntekijöiden tarpeista ja osoita kiinnostusta työntekijöiden hyvinvointiin. kysy, mitä he tarvitsevat voidakseen työskennellä parhaalla mahdollisella tavalla ja ole saatavilla.
• Mukauta työympäristöä ja -käytäntöjä. Luo selkeät ohjeet ja tavoitteet. Tarjoa mahdollisuuksia joustavaan työajan käyttöön sekä tauotukseen. Myös ympäristön muokkauksilla, esim. häiriötön tila, voidaan vaikuttaa kuormituksen määrään.
• Selkeä kommunikointi ja vuorovaikutus. Käytä kirjallista viestintää monimutkaisissa tehtävänannoissa tai ohjeistuksien yhteydessä. Viesti selkeästi ilman kiertoilmauksia. Pyri hyväksymään erilaiset viestintätyylit ja anna tilaa työntekijöiden omalle tavalle ilmaista asioita.
• Tunnista vahvuudet ja sopeuta työnkuvaa. Hyödynnä työntekijöiden vahvuuksia ja jos mahdollista mukauta työtehtäviä niin, että ne vastaavat paremmin työntekijän mielenkiinnon kohteisiin sekä osaamiseen.
• Tarjoa tukea ja palautetta. Anna positiivista palautetta. Anna palaute selkeästi, konkreettisesti ja rakentavasti.
• Edistä työyhteisön ymmärrystä. Tarjoa työyhteisölle mahdollisuus perehtyä neuromoninaisuuteen. Rakenna inklusiivista työkulttuuria, jossa korostetaan moninaisuuden rikkautta. Varmista, ettei syrjinnälle ole tilaa.
• Varmista, ettei työntekijä ylikuormitu. Varmista, ettei työkuorma ole liian raskas, ja tarkkaile mahdollisia kuormituksen merkkejä. Anna aikaa palautumiselle ja varmista, että työntekijällä on mahdollisuus pitää taukoja.
• Tarjoa tarvittaessa ulkopuolista apua ja hanki koulutusta.

On tärkeää muistaa, että jokainen henkilö on yksilö, ja siksi tuen tarpeet vaihtelevat. Samoin yritysten erilaiset tehtävänkuvat ja resurssit vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja ja tukitoimia voidaan toteuttaa käytännössä.

Neuromonimuotoisuus rikastuttaa työelämää

Neuromoninaisuuden huomioiminen ei ole vain eettinen teko, vaan se lisää myös työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. Työyhteisö, joka arvostaa monimuotoisuutta ja tarjoaa joustavia työskentelytapoja, houkuttelee myös uusia kykyjä ja rakentaa positiivista yrityskulttuuria. Kun työyhteisössä ymmärretään ja tuetaan erilaisuutta, kaikki voivat keskittyä paremmin omaan työhönsä ja tuoda oman panoksensa tiimin tavoitteisiin. Neuromoninaisuuden tukeminen luo edellytykset aidosti inklusiiviselle työpaikalle, jossa jokainen työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.

Neuromoninaisuuden tukeminen ei ole vaikeaa, mutta sen huomioiminen tekee työelämästä rikasta, innovatiivista ja tuloksellista.

Tarjoamme koulutuksia esihenkilöille sekä työyhteisöille, joissa pureudumme käytännönläheisesti siihen, mitä neurokirjo on. Koulutus voi sisältää työympäristön muokkaamiseen, vuorovaikutukseen ja ymmärryksen lisäämiseen liittyviä teemoja.

Tarjoamme myös henkilökohtaista valmennusta neurokirjon työntekijöille, jossa autamme tunnistamaan omat vahvuudet, kehittämään työskentelytapoja ja hallitsemaan kuormitusta. Valmennus räätälöidään yksilöllisesti, jotta jokainen voisi onnistua työssään parhaalla mahdollisella tavalla.