Alkuvuosi on usealle meistä edellisen vuoden tapahtumien yhteeensummaamista ja uuteen vuoteen valmistautumista. Tammikuu on uusi sivu vuosikalenterissa ja uuden alun risteyskohta, jossa moni reflektoi myös arvovalintojaan. Ajatusinventaariota tehdessäni myös oma mieli palaa olennaisen äärelle ja tekee tietoista työtä vahvistaakseen suuntaa eteenpäin: mistä tärkeästä haluan pitää kiinni ja miten arvopäämäärien toteutumista omalla toiminnallani edistän?

Sama päämäärä – eri keinot

Havahduttavinta kuluneessa vuodessa on ollut ymmärtää tähänastista syvällisemmin, miten eri tavalla ihmiset tuntevat ja ajattelevat samoistakin asioista. Mielenkiinnolla olen laittanut merkille, että usein on ollut verrattain helppoa jakaa tavoitteet ja päämäärä, mutta keinojen ja toimintatapojen valitsemisessa onkin ollut enemmän yhteensovittamista: yksi odottaa yhtä, toinen toista ja kolmas vielä jotakin aivan muuta, ja kaikki toimivat omalla tavallaan – tottakai, koska erilaisia olemme.

Erilaisuus on hyödyllistä ja hyvää mutta…

Aivan yksinkertaista ei ole ollut jokapäiväisessä arjessa löytää jokaiselle hyvää ratkaisua ja kaikille sopivaa lopputulosta. Etenkin, jos jokainen ajattelee omalta osaltaan olevansa oikeassa ja tietävänsä miten asia tulisi hoitaa tai ratkaista paremmalla tavalla. Kyky kompromissiin ja kohtuullisuuteen on joutunut usein koetukselle, vaikka yleisesti onkin ollut helppoa todeta, että makuerot ovat luonnollisia, mielipiteiden ei tarvitse aina käydä yksiin ja jokaista ei voi kaiken aikaa miellyttää. Viestintä, vuorovaikutus ja vaikuttaminen työyhteisössä ovat näyttäneet mielenkiintoisella tavalla valoja ja varjoja meistä jokaisesta, ihmisiä kun olemme.

…rajansa kaikella.

Menneeseen vuoteen on sisältynyt paljon kiitollisuudella muisteltavaa ja hyvää. Totuuden nimissä on sanottava sekin, että kaikista kohtaamisista ja kuulemistani puheista en ole erityisemmin pitänyt. Jälkikäteen ajateltuna kaikella silläkin on ollut toki inhimillinen puolensa ja kipeilläkin asioilla erityinen paikkansa oman kasvun pohjana. Viimeistään nyt tiedän, millainen en itse halua olla ja miten en anna itseäni kohdella. Tiedän myös, millaisten arvojen puolesta olen valmis asettamaan rajat ja kohtuuttomuuksia kohdatessani puolustamaan myös muita.

Arvon mekin ansaitsemme.

Yksi tärkein oppi on ollut se, että myös työnantajalla, johtajalla ja esihenkilöllä on oikeus tulla oikealla tavalla ymmärretyksi ja asiallisella tavalla kohdelluksi. Kenenkään ei tarvitse sietää huonoa käyttäytymistä, ymmärtää väärintekemistä tai hyväksyä tarkoitushakuista pahanpuhumista. Hyvä työyhteisö rakennetaan aidosti hyvien arvojen pohjalle, yhdessä työskennellen ja vastavuoroisuutta kunnioittaen.

Yksi tärkein oppi on ollut se, että myös työnantajalla, johtajalla ja esihenkilöllä on oikeus tulla oikealla tavalla ymmärretyksi ja asiallisella tavalla kohdelluksi.