Työkokeilu on ratkaisu – myös silloin, kun tuntuu, ettei vaihtoehtoja ole

Kun työkyky muuttuu, voi oma ammatti tai aiemmat tehtävät tuntua mahdottomilta. Usein ensimmäisenä tulee mieleen uudelleenkoulutus ratkaisuna, mutta totuus on, että se ei ole aina kaikille mahdollista – eikä aina lainkaan tarpeellista! Työkokeilu voi olla kuntoutujan paras tie takaisin työelämään.

Mitä työkokeilu työeläkekuntoutuksessa tarkoittaa?

Työkokeilu on yksi työeläkekuntoutuksen keino, jossa kuntoutuja pääsee kokeilemaan käytännössä uutta työtä – ilman koulutuspainetta tai pysyvää sitoutumista. Se toteutetaan oikeassa työpaikassa ja oikeilla tehtävillä, mutta kuntoutujalta ei odoteta täydellistä osaamista tai osaamista lainkaan alussa. Tarkoituksena on päästä tutustumaan uusiin tehtäviin ja selvittää, mitkä tehtävät sopivat kuntoutujan nykyiseen terveydentilaan ja millainen työ on realistinen ja kestävä vaihtoehto.

Työkokeilun vähimmäistyöaika on 20 tuntia viikossa, ja kokeilun kesto on yleensä kolme kuukautta – joskus pidempikin. Tärkeää on, että kokeilu suunnitellaan omien voimavarojen mukaan. Työkokeilun aikana toimeentulostasi huolehtii työeläkeyhtiö, joka maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa. Tämä tarkoittaa, että kuntoutuja voi keskittyä kokeiluun ja uuden suunnan etsimiseen ilman taloudellista huolta. Työskentelystä ei makseta palkkaa, mutta kuntoutusraha on verotettavaa tuloa ja perustuu aiempaan ansiotasoon. Lisäksi työkokeilun aikana voi saada korvauksia esimerkiksi matkakuluista.

Miten aiempaa osaamista voidaan hyödyntää?

Vaikka oma aiempi ammatti ei enää terveydentilan vuoksi ole mahdollinen, se ei tarkoita, että koko osaaminen pitäisi hylätä. Useimmilla alanvaihtajilla on jo runsaasti työelämässä kertynyttä osaamista, jota voidaan hyödyntää uudessa työssä – ja juuri tässä työkokeilu tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden.

Monilla työaloilla tärkeintä ei ole tutkinto, vaan käytännön kokemus, asenne ja työelämätaidot, jotka ovat siirrettävissä tehtävästä toiseen. Useissa tilanteissa työkokeilun jälkeen osaamista on mahdollisuus lisätä myös eläkeyhtiön tukeman työhönvalmennuksen eli lisäperehtymisen avulla ilman varsinaista pitkää ja tutkintoon tähtäävää koulutusta. Suomessa on paljon töitä, joissa muodollista koulutusta ei välttämättä tarvita – mutta osaamista kylläkin arvostetaan. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi:

• Asiakaspalvelu ja kassatyö esimerkiksi isommissa päivittäistavarakaupoissa tai erikoismyymälöissä
• Siivous- ja puhtaanapitotehtävät siivousalan yrityksissä tai kunnissa/kaupungeissa
• Varastotyö ja logistiikkatehtävät, kuten tavaroiden pakkaaminen, lähettäminen ja vastaanotto sekä inventaariot
• Avustavat keittiö- tai ravintolatyöt esimerkiksi henkilöstöruokaloissa tai lounasravintolassa
• Rakennusaputyöt, kuten työmaan siisteyden ylläpito tai tavaroiden kuljetus
• Hoiva-avustaminen (perehdytyksellä) hoivalaitoksissa tai palveluasumisen yksiköissä
• Järjestely-, pakkaus-, kokoonpano tai huoltotyöt eri alojen tehtaissa
• Digitaaliset tehtävät, kuten sisällöntuotanto, jos sinulla on omatoimista osaamista

Työntekijöitä tarvitaan myös tehtäviin, joissa muodollinen tutkinto ei ole edellytys – esimerkiksi palvelu-, hoiva- ja logistiikka-aloilla.
(Työ- ja elinkeinoministeriö 2023: Osaajapula ja työvoiman kysyntä)

Yleiset työelämätaidot ovat arvokasta pääomaa

Aiempien työvuosien aikana lähes jokainen työntekijä kehittää työelämätaitoja, joita voi hyödyntää monilla eri aloilla. Näitä ovat esimerkiksi:

• Vuorovaikutustaidot – Taito kohdata asiakkaita ja työskennellä yhdessä muiden kanssa
• Ajanhallinta ja organisointi – Oman työn suunnittelu ja tehtävien rytmittäminen
• Perustason IT-taidot – Esimerkiksi sähköpostin käyttö tai tiedonhaku verkosta
• Tiimityöskentely – Kyky toimia osana työyhteisöä
• Ongelmanratkaisu ja joustavuus – Tilanteiden hallinta ja kyky sopeutua muutoksiin

Työelämätaidoilla on yhä suurempi merkitys työnhaussa ja työllistymisessä – erityisesti tehtävissä, joissa koulutusvaatimukset ovat matalampia.
(Työelämäprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos 2021)

Entä jos epäonnistun?

Työkokeilu ei ole koe, jossa voi epäonnistua – se on mahdollisuus selvittää, mikä toimii ja mikä ei. Jos jokin työtehtävä ei sovi, kokeillaan toista. Tavoitteena ei ole todistaa osaamista, vaan löytää juuri sinulle sopiva tehtävä arjessa ja nykyisessä terveydentilassa. Usein kokeilun aikana löytyy myös uutta motivaatiota, omia vahvuuksia ja suuntaa tulevaan.

Työkokeilusta ei tarvitse selviytyä yksin

Työkokeilua ei tarvitse suunnitella tai toteuttaa yksin. Siinä auttavat ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijat, kuten Katja Noponen Oy:n uravalmentajat, työeläkelaitoksen yhteyshenkilöt ja mahdollinen työterveyshuolto. Katja Noponen Oy:n uravalmentajat auttavat kuntoutujia valtakunnallisesti löytämään uusia mahdollisuuksia ammatillisen kuntoutuksen poluilla. Uravalmennus on työeläkekuntoutuksen vapaaehtoinen lisäpalvelu. Uravalmennusta hyödynnetään usein silloin, kun tarkempi ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma ei ole vielä selvillä. Uravalmentajat ohjaavat ja tukevat kuntoutujia koko ammatillisen kuntoutuksen prosessin ajan. Yhdessä pohditaan, mitä työtehtäviä olisi realistista kokeilla, miten kokeilu toteutetaan ja millaista tukea tarvitset matkan varrella. Kuntoutujaa ei jätetä yksin uuden edessä. Useat kuntoutujat ovat löytäneet uuden suunnan työelämässään työkokeilun ja Katja Noponen Oy:n uravalmentajien avulla.

Yhteenveto: Työkokeilu on mahdollisuus

Vaikka tuntuisi, ettei vaihtoehtoja enää ole, voi työkokeilu silti olla tie takaisin merkitykselliseen työhön. Sen avulla voi löytää tehtäviä, joissa voi hyvin, jotka eivät kuormita liikaa ja joissa voi kokea onnistumisen tunnetta. Jokaisella on oikeus työhön omien voimavarojensa mukaan – ja työkokeilu voi olla askel sitä kohti.

Työkokeilu ei vaadi täydellisyyttä – vain mahdollisuuden kokeilla.

Lähteet

• Keva (2022). Ammatillinen kuntoutus – vaikuttavuus ja tilastot. www.keva.fi
• Työ- ja elinkeinoministeriö (2023). Osaajapula ja työvoiman kysyntä Suomessa.
• Työterveyslaitos (2021). Jari Hakanen: Työelämätaidot ja motivaation merkitys muuttuvassa työelämässä.
• Eläketurvakeskus (2022). Ammatillisen kuntoutuksen opas. www.etk.fi