Elämme monilla työpaikoilla nyt aikaa, jolloin kevään kehityskeskustelut on pidetty, alkuvuosi on laitettu pulkkaan ja kesäloma kolkuttelee yhden jos toisenkin etätyöhuoneen ovella.

Pian on aika kerätä pillit pussiin myös omalta työpöydältäni ja lähteä kohti ahon laitaa. Tässä kohtaa on hyvä hetki tehdä inventaariota esimiestyöstä ja vastata itsereflektiokysymyksiin välitilinpäätöksen hengessä.

Olenko tehnyt oikeita asioita?

Tähän kysymykseen vastaaminen on ollut tänä keväänä aiempia vuosia selkeämpää, koska olemme yrityksenä valinneet teemaksi työhyvinvoinnin.

Esimiehenä on ollut tärkeää pitää huolta siitä, että kaikista tärkein voimavaramme eli tiimiläiset kykenevät parhaalla mahdollisella tavalla tekemään työtään, kokevat tekemänsä työn merkitykselliseksi ja saavat työhönsä tarvitsemansa tuen esimieheltä.

Alkuvuodesta toteutetun työhyvinvointikyselyn, kevättalven aikana esimiesvarteissa saadun palautteen, loppukevään työnohjausarvioinnin yhteydessä ja alkukesän aikana pidettyjen kehityskeskustelujen perusteella sanoisin: olen pystynyt omista esimiehenä olemisen epäideaalisuuksistani huolimatta tekemään osaltani ihan kiitettävän paljon oikeita asioita tiimiläisten työhyvinvoinnin täyttymiseksi.

Työhyvinvoinnin mahdollistajana on ollut myös yrityksemme tarjoamat keinot pitää huolta hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä työntekijöiden oma vastuu työn tekemisen tavoista ja työn mielekkyyden toteutumisessa.

Rasti ruutuun ja eteenpäin!

Olenko tehnyt asioita oikein?

Kysymys haastaa katsomaan peiliin, pohtimaan omaa tapaani toteuttaa esimiestehtäviä ja arvioimaan työrooliani suhteessa tekemiini valintoihin.

Haastavaksi esimiestyön arvioinnin tekee se, että tehtäviä määritellään hyvin eri tavoin riippuen siitä, katsotaanko esimiehenä toimimista työlainsäädännön, työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, työterveyden, työsuojelun, työpaikan sisäisten käytäntöjen tai jonkin muun esimiestyön arviointikriteerin mukaan.

Oikein toimimisen arviointikohteiden määrä tuntuu mittavalta, joten joudun luottamaan siihen mitä tiimissäni näen, koen ja kuulen.

Teen yleisarvion sen perusteella, että kevään aikana ei ongelmia esimiestyössä ole ilmennyt. Tunnistan toki esimiehenä kehittymiskohteita, mutta ne liittyvät pikemminkin siihen, miten toimin tietyissä tilanteissa kuin siihen, mitä minulta odotetaan esimiestyön vastuun kantamisen ja velvollisuuksien hoitamisen näkökulmasta.

Onnistuvasta esimiestyöstä on kiittäminen myös omaa esimiestäni ja esimieskollegojani, joiden kanssa yhteisiä linjauksia ja toiminnan kehittämistä tehdään paitsi jokaisen esimiehen oman tiimin, niin myös koko työyhteisön hyväksi. Laitan rastin ruutuun tähänkin kohtaan.

Olenko saavuttanut toivottuja tuloksia?

Tavoitteisiin ja tulokseen tähtäävänä tiimiesimiehenä tiedostan kivuliaan hyvin sen, että joukkueemme euromääräinen tuloksenteko on jäänyt koronakevään vuoksi takamatkalle. Tuloslaskelma saa hien pintaan ja virittää syksylle melkoisia odotuksia.

Onneksi olemme valmistautuneet kohtaamaan tulevan ja käyttäneet kevätkaudella aikaa myös sellaisten toimien tekemiseen, jotka pohjustavat parempaa ja ehkä kiireistäkin syksyä.

Tilinpäätöksistä olen oppinut, että tuloslaskelman lisäksi on tärkeä ymmärtää myös taseen merkitys. Tästä näkökulmasta arvioituna olemme onnistuneet paremmin kuin mitä kevään tuloslaskelma antaa ymmärtää.

Eittämättä kevätkausi on ollut haastava, mutta huonomminkin olisi voinut mennä. Laitan tähänkin ruutuun rastin. Ja annan itselleni luvan kääntää katseen kohti kesälomaa.

0 vastaukset

Jätä kommentti

Haluatko liittyä keskusteluun?
Voit vapaasti osallistua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *