Edellisessä blogissani pohdin, pitääkö rakentaa henkilöbrändi, jos on allerginen henkilöbrändille. Nyt kerron, millaisista aineksista voit rakentaa matalan kynnyksen henkilöbrändin. Mitä sinä poimisit työkalupakkiisi?

1. Kaikki alkaa hyvin tehdystä työstä. Niin kuin talo nousee perustusten päälle, henkilöbrändi pohjautuu osaamiseen. Pidä ammattitaitosi ajan tasalla sekä oman työsi akkuporakoneet kunnossa.
2. Vaihda ajatuksia ja yhteystietoja, kun tutustut uusiin ihmisiin ja osallistut koulutuksiin, tapahtumiin, webinaareihin ja LinkedIn-keskusteluihin. Henkilöbrändisi maaperä vahvistuu melkein kuin itsestään.
3. Pysähdy ainakin kerran vuodessa ja listaa, mitä uutta olet oppinut työssäsi. Kiitä itseäsi ja päivitä CV (ja LinkedIn). Tee näin myös, kun työnkuva muuttuu, työnantaja vaihtuu tai vaikka et olisikaan juuri nyt työelämässä. Mitä olet oppinut hoitovapaalla, opiskellessa tai työtä hakiessa?
4. Pyydä suosituksia. On helpompaa kertoa vahvuuksistaan, kun ne perustuvat muiden kokemuksiin. Vaikka olisit maailman paras työssäsi, mutta kukaan ei tiedä sitä, osaamisesi voi maailman vilskeessä jäädä piiloon. Varmista, että joku voi kertoa, mitä sinä osaat ja millaista sinun kanssasi on työskennellä.
5. Auta muita siinä, missä olet taitava. Voisitko antaa maksuttomia vinkkejä, osallistua hyväntekeväisyystyöhön tai mentoroida?
6. Henkilökohtaisella voi erottua ja usein se myös kiinnostaa. Erottautumisen ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa sitä, että julkistat henkilökohtaiseen elämään kuuluvia asioita – brändi voi perustua täysin työhön ja asiantuntijuuteen. Mikä tekee sinusta ainutlaatuisen verrattuna muihin?
7. Työntekijän ajatellaan edustavan automaattisesti työnantajansa brändiä. Mutta jos haluat muotoilla henkilöbrändiäsi vapaa-ajan kautta, sinun brändistäsi voi yhtä lailla tulla työnantajan brändi, josta työnantajakin hyötyy. Minulla ja työnantajillani on ollut ilo nauttia työssäni kollegoista, jotka ovat myös kirjailijoita, katutanssin suomenmestari ja taidemaalari.
8. Bloggaa, vloggaa, podcastaa. Faceta, snäppää, grammaa. Tiktokkaa, tubeta, twiittaa. LinkedIn, Pinterest, kotisivut. Hengästyttääkö? Niin kuuluukin! Onneksi aina ja kaikkialle ei tarvitse eikä kannatakaan mennä. Jokaisella kanavalla on oma luonteensa ja yleisönsä, eikä sama sisältö sovellu identtisenä kaikkiin. Tutustu, valitse omasi (tai aktivoidu jo ennestään tutussa) ja anna palaa, jos haluat kasvattaa digitaalista peukunjälkeäsi. Somelle ei ole pakko antaa koko kättä. Toki saa olla säännöllinen ja ahkera, jos aikaa ja intoa riittää tai se on päätyö. Useammille se ei kuitenkaan ole, vaan voi riittää pikkurillikin. Voit suhtautua somettamiseen projektina työnhaun ajan tai päättää, että käytät siihen vain tietyn ajan viikossa.
9. Kenenkään ei ole pakko tuottaa omaa sisältöä, vaan ammatillista mainetta voi vahvistaa jakamalla vaikkapa sinua inspiroivia lehtijuttuja tai tutkimustuloksia saatesanojen kera. Oman postauksen LinkedIn-algoritmit tuntuvatkin toisinaan pettävän juuri silloin, kun haluaisit saada itsellesi tärkeän sanottavan julki, kun taas kommentoimalla asiantuntevasti muiden julkaisuja voit saada jopa paremmin näkyvyyttä.
10. Kun tuotat sisältöä, asetu kohdeyleisön asemaan. Haluaako se kuulla sinun puhuvan itsestäsi vai kiinnostaako sitä aidosti hyödyllinen sisältö? Ihan kaikkeen ei tarvitse ottaa kantaa eikä joka ikisestä asiasta tarvitse syöttää somea jyrkillä mielipiteillä.
11. Valokuva CV:ssä ja LinkedIn-profiilissa auttaa tunnistamisessa ja voi ehkäistä huijariprofiilien leviämistä, mutta se ei ole välttämätön. Jos käytät kuvaa, käytä riittävän tuoretta ja laadukasta. Selfie-postauksia someen ei tarvitse tehdä.
12. Ole oma itsesi. Tai karvan verran parempi, enkä tarkoita nyt hyvää hiuspäivää. Uskottavaa henkilöbrändiä ei välttämättä edes tunnista brändiksi, koska se tuntuu aidolta, mutta keinotekoista egopullistelijaa harva jaksaa pitkään.

Bonusvinkki: Kohtele ihmisiä kauniisti. Vaikka Google löytäisi sinusta 1000 kaunista kuvaa, mutta maineesi ei herätä luottamusta, kumman arvelet olevan ajan kuluessa tärkeämpää?