Onko työurasi suunta selkeä vai kaipaatko tulevaisuuden suunnitelmiisi kirkastusta?

Vuosia alalla työskenneltyäni olen huomannut, että yllättävän moni menee työurallaan uravirran mukana. Moni kuvaa ”ajautuneensa” erilaisiin työtehtäviin.

On varsin luonnollista, että joinakin työpäivän aamuina saattaa töihin lähtö tympiä, koska kenties hieman päättömänkin kulkeutumisen vuoksi työstä saattaa puuttua ”se jokin”.

Jotta se kuuluisa työnimu löytyisi uudelleen, arjen muutokseen tarvitaan ratkaisukeskeistä selkeyttämistä: millainen työntekijä oikeasti olen ja mitä aidosti työurallani tavoittelen?

Uravalmentajiemme puoleen kääntyy monenlaisia asiakkaita. Olitpa sitten työelämäsi alussa tai ylimmän johdon kokenut tekijä, ammattilainen voi auttaa sinua näkemään, miltä ammatillinen osaamisesi näyttää ulkopuolisen silmin. Näin pääset kiteyttämään ajatuksiasi parhaiten sopivan urasuunnan valitsemiseksi.

Rohkenen väittää, että usein myös oma näkemys henkilökohtaisesta työmarkkina-arvosta saattaa samentua. Näin etenkin silloin, jos työurasi on ollut pitkä tai olet pysytellyt työurasi ajan hyvin samankaltaisissa tehtävissä.

 

Vaihtoehtona parempi ratkaisu

Haluan muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse jäädä epätyydyttävään työhön, vaan lähes aina on vaihtoehtoja. Myös silloin, kun itse ei kokonaistilanteessa pysty niitä näkemään.

Asioihin voi vaikuttaa. Aina on löydettävissä parempia ratkaisuja.

Uravalmentaja on myös oivallinen lisätuki silloin, kun uratavoite on selvillä, mutta oma tahdonvoima, aika tai uskallus eivät meinaa riittää tavoitteen saavuttamiseen.

Uravalmentaja osaa valita asiakkaalle oikeat kanavat ja reitit, joihin kannattaa kohdistaa työnhakua. Ammattilainen tietää tai ainakin selvittää, missä on tällä hetkellä tai tulevaisuudessa parasta kysyntää.

Oman osaamisen tunnistaminen ja brändääminen ovat merkittävä osa oman urastrategian luontia. Ulkopuolinen ammattilainen jäsentelee ja valaisee valmennettavalle lähes aina sellaisiakin taitoja, jotka asiakkaalta itseltään ovat voineet jäädä pimentoon.

Uravalmentaja osaa myös tehdä osaamisen näkyväksi eri sosiaalisen median kanaviin, joista työnhakija on paremmin työnantajien ja headhuntereiden löydettävissä.

Uravalmentaja vs. asunnonvälittäjä

Useimmat meistä käyttävät asuntokaupassa automaattisesti välittäjää, onhan kyseessä yksi elämämme isoimmista hankinnoista.

Vietämme ison osan valveillaoloajastamme töissä, joten ihan yhtä tärkeää kuin löytää hyvä asunnonvälittäjä, on saada rinnalle ammattilainen seuraavan urastepin etsintään.

Anna meidän auttaa sinua parempaan työelämään ja edistämään urasi merkityksellistä jatkoa.

Järjestämme live-valmennusta ympäri Suomea aina Ahvenanmaalta Lappiin saakka. Kaikki valmennukset voidaan toteuttaa luonnollisesti myös verkossa.

Käy tutustumassa palveluihimme uudessa verkkokaupassamme www.katjanoponen.com

Tervetuloa!

Huh huh, mikä kevät on takana. Kukaan meistä ei olisi uskonut vielä tammikuussa, mitä kaikkea onkaan tulossa.

Meidän yrityksessämme vuosi lähti käyntiin aivan ennätysmäisesti, odotettiin kaikkien aikojen vuotta. Ja sitten BANG: korona iski ja kaikki toiminnot seis.

Kaikki meidän työntekijämme, jotka pystyivät, siirtyivät etätöihin. Onneksi suurin osa työstämme on mahdollista toteuttaa etänä.

Kyllä se silti vähän yrittäjää huimasi, kun ihan kaikki sisällä olleet tarjouspyynnöt pistettiin hetkeksi jäihin. Myös meillä vietettiin tovi aika erikoisia aikoja ihmetellen maailman menoa ja kauppojen tyhjiä hyllyjä.

Toukokuussa liiketoiminta alkoi sitten selvästi vilkastua, ja nyt on saatu iloita tarjouspyynnöistä tai uusista kaupoista lähes päivittäin.

Kesä tuli ja elämä jatkuu, vaikkakin hieman eri tavalla kuin mihin oli totuttu. Ei myöskään voi tietää, koronavirus on saattanut tulla yhteiskuntaamme jäädäkseen. Meidän pitää vain tulla toimeen ja elää sen kanssa.

Meidän kaikkien käytöstavat muuttuivat, ja asioita oli pakko nähdä yhtäkkiä eri näkökulmista. Ei haaskata käsissämme olevaa kriisiä, tämä oppi tuo varmasti tulevaisuudessakin mukanaan uusia mahdollisuuksia.

Yrittäjän polttoainetta

Olen puhunut kyllästymiseen saakka epävarmuudesta yrittäjän polttoaineena. Samalla kun maailmantaloudessa raakaöljyn hinta putosi miinusmerkkiseksi, on ihan tässä kotimaan yrittäjälläkin viime aikoina riittänyt tuota epävarmuuden polttoainetta omiksi tarpeiksi.

Kaikesta huolimatta haluan edelleenkin nähdä epävarmuudessa hyvää, sillä se ajaa meitä kaikkia miettimään liikeideoita uudelleen, parantamaan palveluja ja mahdollistamaan uusia työskentelytapoja.

Olen pitänyt meitä hyvinkin nykyaikaisena digitaalisuuteen vihkiytyneenä yrityksenä. Myös meillä otettiin koronan ansiosta taatusti ainakin digikolmiloikka.

Uskon, että etätapaamiset ovat tulleet jäädäkseen. Onhan se pirun tehokasta omalta Espoon työpisteeltään käydä vaikka pikaisesti myyntikäynnillä Oulussa.

700 miljoonan euron säästöt

Olen ollut aina käsidesin ja saippuan suurkuluttaja, joten otin aika innolla vastaan meidän kaikkien parantuneen käsihygienian. Jos jaksamme jatkossakin pestä ahkerasti käsiämme, tulee sillä olemaan yllättävä positiivinen vaikutus.

Tein vähän laskelmia. Jos pelkästään kausi-influenssan aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä vähenisi hitusen, vaikutukset olisivat yhteiskunnan kannalta huomattavia.

Meillä on reilu pari miljoonaa palkansaajaa, ja jos tämän myötä ollaan vaikka yksikin päivä vähemmän pois töistä kausiflunssan vuoksi, tekee se karkeallakin laskukaavalla säästöä yli 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Se on yhteiskunnallisesti käsittämättömän suuri summa. Tosin ei pidä unohtaa, että jokaisessa pienessäkin yrityksessä sairauspoissaolojen väheneminen voi olla taloudellisesti todella merkittävää.

Jatketaan elämää, ei anneta koronapelolle valtaa. Pelko kapeuttaa ajatuksia ja jarruttaa elämämme ihan liian monella eri tavalla.

Maailmassa luodaan juuri nyt paljon uutta, ja meillä kaikilla on opittavaa uusista hyvistä toimintavoista.

Näiden sanojen myötä toivotan teille kaikille rohkeutta ja aurinkoista tulevaa kesää!

Moni yritys on joutunut henkilöstön lomauttamiseen tai suunnittelee sitä. Osa pohtii, mitä työtä keksisi työntekijöilleen, kun tutut työt katoavat yllättäen.

Useat yritykset ovat olleet meihin yhteydessä. He ovat kyselleet, voisimmeko kouluttaa etänä heidän työntekijöitään kohtaamaan muutos aktiivisena ja toimintavalmiina lamaantumisen sijaan.

Osa on miettinyt, voisivatko he jo etukäteen valmistella henkilöstöään mahdollisiin irtisanomistilanteisiin tarjoamalla palveluja etupainotteisesti erityisesti heille, jotka jo kenties pohtivat mielessään urasiirtoja.

Eräs yritysjohtaja kyseli, mitä he voisivat tehdä, ettei heidän tarvitsisi pitää yt-neuvotteluja. Ja voisivatko he jotenkin auttaa henkilöstöään oivaltamaan uusia urapolkuja ennen yt:itä?

Kaoottinen tilanne, johon koko Suomi on ajautunut, koskettaa valitettavasti jollakin tavalla meitä kaikkia. Monilta yrityksiltä on sulanut tilauskantaa, tai yritystoiminta on muutoin ajanut lähes yhdessä yössä täysillä seinään.

Toivottavasti meistä kukaan ei lamaantuisi näiden kaikille tuntemattomien olosuhteiden edessä, vaan hyväksyisimme vallitsevan tilanteen. Ja alkaisimme napakasti tehdä jotakin asioille, joihin voimme oikeasti vaikuttaa.

Kun vain annamme itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden, kykymme omaksua uusia tapoja tehdä töitä tai kehittää uusia palveluja tai tuotteita on jopa yllättävän hyvä.

© Petteri Lehto

Jos mietit näitä asioita päivät tai yön pitkät tunnit, pohditaan tilannetta yhdessä. Kun asioista puhuu ääneen, ne usein selkiytyvät myös omassa päässä.

Ota yhteyttä, jos kaipaat ihan vain ajatustenvaihtoa kokonaistilanteesta tai pientä huilia kasaantuneista huolista. Pohtiminen kanssamme on maksutonta.

Olemme ihan jokainen tässä samassa myrskyisässä veneessä, mutta me selviämme tästä yhdessä!

Soita tai laita viestiä meille, ja sovitaan vaikka videopalaveri.

Toimitusjohtaja Katja Noponen, 044-5881885
katja.noponen@katjanoponen.fi

Strategiajohtaja Juha Stenbäck, 040-718 2019
juha.stenback@katjanoponen.fi

Palvelupäällikkö (Pohjois-Suomi) Katja Kemppainen, 050-408 8479
katja.kemppainen@katjanoponen.fi

Asiakkuuspäällikkö (Itä-Suomi) Noora Kekki, 040-550 3907
noora.kekki@katjanoponen.fi

Asiakkuuspäällikkö (Länsi-Suomi) Jouni Puhakka, 0400-398115
jouni.puhakka@katjanoponen.fi

Johtamisella on tunnetusti huikea vaikutus niin työn tuottavuuteen, työhyvinvointiin kuin työkykyynkin. Johtaja on työn sisällön ja merkityksen lisäksi olennaisimpia henkilöstönsä motivaation lähteitä.

Kun työntekijällä on motivaatio kunnossa, yllämainittujen lisäksi se näkyy lähes poikkeuksetta myös sairauspoissaolojen määrässä.

Kaikki tutkimukset tukevat sitä, että työstään innostuneet ja motivoituneet palaavat sairauden jälkeen työhönsä nopeammin. Ja ovat usein myös kiinnostuneita huolehtimaan omasta terveydestään.

Tässä kohtaa ilmainen vinkki numero yksi: Mikäli mahdollista, uusien työntekijöiden rekrytointivaiheessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työnhakijan motivoitumistasoon kuin katsoa pelkästään hänen pätevyyttään. Kun sisäinen motivaatio on kohdallaan, myös uusien tehtävien omaksuminen on helppoa.

Hyvän johtamisen merkitys on huomattu suomalaisessa työelämässä aidosti vasta viime vuosina. Mikäli heräsit tilanteeseen vasta nyt, ei ole liian myöhäistä.

Johtajuus on jatkuvaa kasvua, ihan jokaisena päivänä. Johtajana olet työpaikkasi yksi tärkeä suunnannäyttäjä. Valoisa sekä positiivinen asenteesi tarttuu.

Kuka motivoi ja ketä?

Keskity luomaan otolliset olosuhteet, joissa työntekijöiden on helppo motivoitua. Toiminnallasi näytät, millaisen ilmapiirin ja työtavat työpaikalle haluat.

Yksittäinen ulkoa tuleva motivaatiotekijä, kuten raha, on harvoin yksinään pysyvää. Sen sijaan positiivinen kokonaisvire motivoi aina, myös vaikeina aikoina.

On selvää, että jokainen johtaja joutuu nykypäivänä pohtimaan yhä useammin, miten innostaa ja johtaa niin itseään kuin muita epävarmuuden, toimintaympäristön muutoksen ja jatkuvasti lisääntyvien tavoitteiden paineissa.

Pääsen seuraamaan lukuisia työyhteisöjä läheltä. Välillä tuntuu, että motivoinnissa ajoittain meiltä unohtuu edelleenkin molempien osapuolten yhteisvastuullisuus.

Mikromanageeraatko vai luotatko?

Rivien välistä ja välillä ihan tiukasti riveiltäkin on luettavissa, että motivoinnissa esimiehen olisi oltava aktiivinen vastuullinen osapuoli. Työntekijä puolestaan olisi pelkästään passiivinen motivointia vastaanottava kohde. Tämä on vanhanaikaista. Motivoidutaan siis aktiivisesti yhdessä!

Hyvä johtaja tietää, missä menee työntekijän itsenäisyyden ja tuen tarvitsemisen kultainen keskitie. Tutkimusten mukaan menestyminen työssä perustuu motivaatioon, ei niinkään älykkyyteen, kykyihin tai taloudellisiin kannustimiin.
Vaikka työntekijöiden motivaation tulee leimahtaa sisältäpäin, johtajien tärkein tehtävä on laittaa pieniä sytykkeitä henkilöstön motivoimiseksi täyteen roihuun.

Vaikka kontrollointi ja pienimpienkin yksityiskohtien johtaminen tuntuisi ihanalta, yksinkertaisinta on kuitenkin vain luottaa. Aidolla luottamuksella henkilöstö motivoituu tavoitteisiin, ottaa vastuuta ja hoitaa työnsä entistä motivoituneemmin.
Nyt on aika lopettaa motivointi, ja alkaa sen sijaan luoda henkilöstölle oivallisia olosuhteita motivoitua.

Kysytkö vai arvuutteletko?

Meistä jokainen motivoituu hyvin erilaisista jutuista. Tuijotamme asioita hyvin eri näkökulmista, toimimme eri tavoin.

Vinkki kaksi: Kysy suoraan, mikä motivoi juuri tätä ihmistä. Et voi kysymättä tietää, motivoiko häntä sopivan kokoiset haasteet, työn merkityksellisyys vai raha. Tiedossa on, että työstään nauttivaa työntekijää ei tarvitse enää erikseen motivoida.

Motivoiva vuoropuhelu on osaltaan myös vahvaa arvostusta henkilöstön tekemää työtä kohtaan. Kun tietää mihin on menossa, rakentava palaute auttaa työntekijöitä kehittymään. Samalla se on yksi luontevimmista tavoista motivoida.

Tunnustuksen saaminen hyvin tehdystä työstä motivoi meitä jokaista. Itseni on ollut vaikeaa välillä ymmärtää, milloin joku suoritus tai tavoite on riittävän hyvä. Eli joku roti siinäkin. On tärkeää edellyttää hyviä suorituksia, mutta ymmärtää samalla, missä menee riittävän hyvän laatukriteerin raja.

Muistan joskus jonkun superfiksun johtajan verranneen työntekijän motivaatiota gaselliin ja gepardiin. Siinä vertauksessa gaselli liikkui vain silloin, kun se kohtasi pelkoa tai nälkää. Eli silloin, kun sen oli yksinkertaisesti vain pakko lähteä liikkeelle. Gepardilla puolestaan oli sisäsyntyinen tarve saalistaa. Gepardi saalisti päivittäin, vaikkei sen olisi välttämättä edes tarvinnut.

Nykyjohtajien on tehtävä johtamistyössään parhaansa saadakseen lauman gepardeja tiimiinsä. Näinä aikoina ei ole varaa gasellimaiseen heikkoon työhyvinvointiin, vaan sisäiseen motivaatioon parhaiten soveltuvien olosuhteiden rakentamisen on oltava osa jokaisen johtajan työkalupakkia. Se jos mikä maksaa itsensä tässäkin markkinatilanteessa takaisin moninkertaisesti.


Vaikka asiasta on jauhettu jo vuosia, on selvää, että sosiaalinen media on tullut osaksi johtamistyötämme, tahdoimme sitä tai emme.

Sosiaalisella medialla on iso arvo tämän päivän monikanavaisessa yritysjohtamisessa.

Somen aktiivikäyttöön tulee tänä päivänä painetta joka suunnasta. Kärjistetysti voikin sanoa, että meissä johtajissa on joko aktiivisia somepelureita tai perässähiihtäjiä. Esimerkillinen johtaja kun on itse eturivissä näyttämässä mallia, sillä someviestintä ei ole enää pelkästään yrityksen viestinnästä vastaavan henkilön tehtävä.

Nykypäivän johtajia halutaan seurata somessa, ja odotukset viestinnästä ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Valitettavan harva johtaja kuitenkin edelleen käyttää tämän kanavan hyödykseen. Liian moni johtaja on hiljaa ja silmät tiukasti nykyajalle kiinni.

Someläsnäoloa ei voi ulkoistaa

Sosiaalinen media on tullut osaksi nykyjohtajan vaikutustyövälineitä, jotka mahdollistavat omalta osaltaan yrityksen menestyksen. Somen avulla voi viestiä niin yhtiön strategiaa ja arvoja kuin myös vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin.

Pelottavinta ja samalla kaikkein kiehtovinta tässä on se, että johtajan täytyy olla omalla persoonallaan somessa läsnä – vain se tekee viestinnästä kiinnostavaa.

Johtajan somea ei voi ulkoistaa. Some vaatiikin lähes loputtoman läsnäolon myötä aikaa, jolloin jokaisen johtajan on määriteltävä, mihin ja kuinka paljon aikaansa someen priorisoi.

Jos somen hyödyistä ei ole johtajalla itsellään selkeää kuvaa, harvemmin silloin someviestintäkään on linjassa yrityksen muun toiminnan kanssa. Tämä on ymmärrettävää, sillä some on asia, jonka harvoin voi muuntaa suoraan rahaksi.

Samalla informaatiotulva joka suunnasta on valtaisa. Tulvasta huolimatta oman someaktiivisuuden lisäksi on tärkeää seurata vähintään muutamaa oman alansa edelläkävijää, aivan kuten sinuakin johtajana seurataan.

Tiennäyttäjäjohtajia tarvitaan

Some vaatii sen, että johtaja tuo oman persoonansa ja henkilökohtaisen johtajuutensa kulmahuoneen hämärästä avoimena pelikentälle. Tämä on uutta, sillä Suomessa on menneet vuosikymmenet pidetty visusti piilossa oma persoona ja johtajuustapa. Läpinäkyvyys onkin tärkeä osa someviestintää.

On myös tutkittu, että ihmisiä seurataan mieluummin kuin organisaatioita. Tämän päivän tiennäyttäjäjohtaja tuokin oman arvomaailmansa ja johtamisunelmansa julkisiksi, ymmärtäen samalla somen riskit antaessaan ajatuksensa pahimmillaan tuhansien anonyymien raadeltaviksi.
Raatelun riskit ovat kuitenkin kaikissa medioissa aina olemassa. Silti tänä päivänä somesta pois jääminen on mielestäni paljon isompi riski kuin somevirran mukaan heittäytyminen.