Eihän nyt kannata hakea töitä, koska on kesä, joulu, korona. Täytyykö työnhakijan elää vuodenaikojen ja virusten armoilla? Tämänkertaisessa blogissani pohdin, ovatko uskomukset totta vai tarua.

Uskomus nro 1: Tammikuu on paras aika hakea, koska silloin on eniten ilmoituksia.

Uusien työntekijöiden palkkaamista on todella voitu pantata tammikuuhun, koska uusi vuosi, uusi budjetti. Ilmoitukset uusista työpaikoista näyttävätkin lisääntyvän vuoden alussa kuten myös pääsiäisen aikaan ja kesälomien jälkeen. Mutta.

Työpaikkailmoitus ei ole aina työpaikkailmoitus.

Suosituimpien työnantajien ei tarvitse usein ilmoittaa rekrytointiaikeistaan lainkaan, sillä ne saavat muutenkin jatkuvasti hakemuksia. Toisinaan ilmoituksia kyllä julkaistaan, mutta ketään ei aiota palkata.

Kun joku aiotaan palkata, siitä saatetaan kertoa vain yrityksen kotisivulla, Facebookissa, LinkedInissä, Instagramissa tai Twitterissä. Työnantaja voi myös vetää työpaikkailmoituksen pois somesta heti, kun se on houkutellut riittävästi kiinnostavia hakijoita. Toisinaan näin käy vain muutamassa päivässä. Voi olla, että et pääse edes hakuun mukaan, koska et ehdi nähdä koko ilmoitusta.

On myös yrityksiä, jotka työllistävät pääasiassa verkostoistaan ja henkilöstönsä suositusten perusteella. Ilmoittelu on tällöin osa markkinointia, ja sen tehtävänä onkin rakentaa työnantajamielikuvaa.

Valtakunnan suurimman sanomalehden sunnuntainumeron paksuudestakaan ei voi enää päätellä avointen työpaikkojen määrää. Työpaikkailmoitusten määrä kertoo eniten siitä, kuinka paljon avoimista työpaikoista ilmoitetaan. Todellisuudessa vain neljännes työpaikoista löytyy työpaikkailmoituksen kautta.*

Uskomus nro 2: Koko Suomi hiljenee heinäkuussa.

On paljon työpaikkoja, jotka sulkevat kesällä ovensa ainakin pariksi viikoksi. Mahdolliset sijaisuudetkin sovitaan hyvissä ajoin etukäteen.

Myös työnhakija tarvitsee lomansa, ja ajankohdankin voi päättää melko vapaasti itse. Jos haluat lomailla heinäkuussa, ajoitus on erinomainen, koska myös monet rekrytoijat lomailevat silloin.

Toisaalta keskustelut rekrytoijien kanssa ovat vain osa työnhakua, ja suuri osa työnhausta on työtä, jota voit tehdä milloin vain. Haastattelut ja työsopimusneuvottelut ovat tietenkin työnhaun h-hetkiä, mutta ajallisesti ne ovat vain pieni osa työnhakua.

Jotta h-hetket onnistuvat, niihin voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Voit esimerkiksi harjoitella osaamisen sanoittamista, treenata hakemuksen kirjoittamista ja kartoittaa verkostoja ihan milloin vain, päätös on sinun!

Voit päättää, keräätkö heinäkuussa voimia vai vahvistatko työnhakutaitoja ollaksesi täydessä terässä työnantajien palattua lomalta. Jos kuitenkin päätät lähettää hakemuksia heinäkuussa, kohtaat todennäköisesti vähemmän kilpailijoita kuin muulloin.

Niin kuin kävi kerran minulle. Meitä oli vain kaksi hakijaa, ja sain paikan.

Uskomus nro 3: Ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi.

Joulu on perinteisesti hiljaista työnhaussa. Toisaalta olen nähnyt hienoisia merkkejä muutoksesta, ainakin pääkaupunkiseudulla. Hiljenemisestä huolimatta rekrytointipäätöksiä tehdään välipäivinäkin.

Kun vuoden alussa ilmoitukset lisääntyvät, se tarkoittaa, että työnantajat ovat suunnitelleet rekrytointia edellisen vuoden lopussa. Kun pääset mukaan jo suunnitteluvaiheessa, koko työpaikkailmoitusta ei tarvitse ehkä edes julkaista.

Vuoden alussa valmennusasiakkaani harmitteli, kuinka häneltä oli mennyt ohi kiinnostava työpaikka, kun hän oli uskonut, että ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi. Ehkä se oli poikkeus, joka vahvisti säännön. Tai sitten maailma on muuttumassa. Emme voi vielä tietää.

Muuten voit suhtautua työnhakuun jouluna kuten työnhakuun kesällä. Päätä, mikä sopii sinulle ja toimi sen mukaan. Jos haet töitä joulukuussa, lomaile marras- tai tammikuussa. Kunhan työnhakusi ja hyvinvointisi ovat tasapainossa.

Uskomus nro 4: Ketään ei palkata, koska on YT-neuvottelut, pandemia, taantuma.

Kuluneen vuoden aikana ei taatusti ole kannattanut hakea töitä ravintolasta, lentoyhtiöstä tai risteilyaluksesta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisia on tullut aloille, joita kukaan tuskin olisi osannut ennustaa, on myös aloja, joille tarvitaan osaamista. Jopa entistä enemmän.

Käsidesi on tullut toistaiseksi jäädäkseen, ja etätöissä tarvitaan muidenkin äitien ja isien tekemää ruokaa. Verkkokaupat ja ostosten kotiinkuljetukset kukoistavat. Striimauspalvelujen katsojaluvut paukkuvat. Koteja sisustetaan ja vaihdetaan, hankitaan lemmikkejä ja mökkejä, pyöräillään ja saunotaan. Vaikka osa on kokenut taloudellisen katastrofin, osalle on kertynyt patoutunutta ostotarvetta.

Aina joku jää perhe- tai opintovapaalle tai eläkkeelle. Joku perustaa yrityksen tai muuttaa strategiaa. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Ilmasto muuttuu. Kuluttajat kaipaavat uusia innovaatioita. Syntyy uusia mustia joutsenia.

Edes YT-neuvottelut takaisinottovelvollisuuksineen eivät ole este hakea töitä: Vaikka yhtä osaa ajettaisiin alas, voidaan toista kasvattaa ylös. Vaikka yhdenlaiselle osaamiselle ei enää olisi tarvetta, saatetaan tarvita toisenlaista. Sellaista, jota juuri sinulla on tai jota haluat oppia.

Vain sen takia ei kannata olla hakematta työtä, että kalenterissa lukee tietty kuukausi.

Tietenkin uuden työn saaminen voi poikkeusoloissa tai johonkin aikaan vuodesta kestää pidempään kuin olet entisessä maailmassa tottunut. Mutta oikea aika hakea töitä on silloin, kun päätät niin.

Koska aina on oikea aika hakea töitä.

 

Lähdeviittaus:
*Sitra, 2016.

Hämmentyneenä olen seurannut keskustelua työnhaussa kohdatusta syrjinnästä enkä voi kiistää kenenkään kokemusta.

”Eniten ikäsyrjintää kokevat yli 55-vuotiaat palkansaajanaiset. Torjunta ilmenee erityisesti rekrytoinnissa.”*

”Henkilöstöalan ammattilaisista 11 prosenttia kertoi havainneensa rekrytoinnissa tapahtunutta syrjintää omassa organisaatiossaan.”**

”En ole nähnyt syrjintää työnhaussa vuosikausiin.”***

Syrjintä ei koske vain työelämän konkareita, vaan sitä ovat kokeneet myös aivan nuoret, raskaana olevat ja pienten lasten äidit.

Silti en voi olla huomioimatta uravalmentajan kokemuksianikaan. Toisinaan nimittäin tuntuu, että osa työnhakijoista on etukäteen niin varmoja ikäsyrjinnästä, että siitä voi syntyä itseään toteuttava ennuste. Uskon kyllä, että työnhakijoita syrjitään. Ihan kaikkea ikäsyrjinnäksi nimettyä en kuitenkaan purematta niele, sillä uskon myös, että osa syrjinnästä on estettävissä.

Tee tilaa tunteille ja toivolle

Kun työsuhteesi on päätetty, pysähdy hetkeksi. Tarvitsetko aikaa luopumiselle? Juuri tulostettu irtisanomisilmoitus kädessä iskee helposti kauhu. Vaatiihan asuntolaina edelleen lyhennystä, ja uutiset huutavat tilastoja, joiden mukaan työnhaku vaikeutuu huomattavasti kolmen kuukauden jälkeen. Siihenkään en muuten täysin usko, mutta se on toisen blogin aihe, ja asuntolainaankin saa lyhennysvapaata. Ota siis ensin tuumaustauko.

Kun annat tunteiden tulla ja mennä tuoreeltaan, se helpottaa työnhakua, kun sen aika on. Tämä koskee tietysti aivan kaikenikäisiä, mutta varsinkin, jos olet ollut sitoutunut työnantajaasi vuosikymmenien ajan. Kun pitkästä (työ)suhteesta joutuu luopumaan, olisi suorastaan ihme, jos se ei tuntuisi missään.

Tunteet eivät tietenkään noudata aikatauluja ja ne voivat aktivoitua milloin vain. Joskus tunteille löytyy sijaa vasta kun uusi työsopimus on allekirjoitettu. Siitä huolimatta pidä huolta itsestäsi ja vaali toivoa, sillä se on vastalääkettä kyynistymiseen ja katkeroitumiseen kannustaville möröille, jotka lymyävät salatussa surussa ja koteloituneessa kiukussa. Mielesi palkitsee rauhalla ja hyväksynnällä.

Työttömyys ei korreloi kyvykkyytesi kanssa eikä ole yhtä kuin ihmisarvosi ja identiteettisi. Usko itseesi – olet niin paljon enemmän kuin työsi!

Jos tarvitset tukea ajatusten kirkastamiseen ja tunteiden kohtaamiseen, eikä läheisten apu riitä, voit pyytää tukea esimerkiksi työterveyshuollosta, uravalmennuksesta, ammattiliitosta tai vertaisilta. Pysähtyminen kirkastaa arvojasi ja vie lähemmäs omannäköistä työelämää.

Tunnista ja tunnusta taitosi

Ikäsyrjinnän taustalla piileksii uskomuksia tai huolia, kuten työnhakijan kyvyttömyys oppia uutta, sopeutumattomuus muutoksiin tai motivaation ja innostuksen puute. Höpöhöpö, sanoo uravalmentaja. Uskomukset eivät ole yhtä kuin totuus.

Mieti, mihin kaikkeen olet taipunut elämäsi aikana ja mitä taitoja olet kerryttänyt. Kirjoita, piirrä aikajana tai puhu ääneen, mikä vain auttaa tunnistamaan, mitä olet oppinut.

Hyvästele liiallinen vaatimattomuus, sillä kukaan ei tiedä, mitä osaat, jos et kerro. Osaamisesi ei ole katteetonta omakehua vaan tosiasia.

Teroita taktiikkasi ja työnhakuvälineesi

Olet ehkä kuullut kyllästymiseen saakka, kuinka 75 prosenttia löytää uuden työn verkostojen avulla ja vain 25 prosenttia työnhakijoista vastaamalla työpaikkailmoitukseen (Sitra, 2016).

Purjehditko silti punaiselle merelle tuhansien muiden kanssa hakemalla vain ilmoitustyöpaikkoja? Jos haet työtä yksityiseltä sektorilta, aktivoi verkot sinisellä merellä ja tarjoa osaamistasi siellä, missä kilpailu ei ole verisintä.

Jos et pääse haastatteluun ilman ansioluetteloa ja hakemusta, päivitä ne. Ja vaikka pääsisitkin, asiakirjat ovat oiva tapa tehdä osaamisesi näkyväksi itsellesikin, jotta osaat kertoa siitä muille.

CV:llä ei kuitenkaan tarvitse kikkailla. Pienellä visuaalisella mausteella voit toki erottautua punaisella merellä tai hakiessasi graafikoksi. Ennen kaikkea huolehdi kuitenkin lukijaystävällisyydestä ja keskity sisältöön. Monia auttaa, kun tarkastelee, miltä ansioluettelo ja hakemus näyttävät paperilla. Kutsuvatko ne lukemaan? Ymmärtäisikö 13-vuotias, mitä osaat?

Suosittelen poistamaan syntymävuoden ansioluettelostasi ja hakemuksestasi niin kauan kuin anonyymi rekrytointi ei ole kaikkialle mahdollista. Ei siksi, että ikä pitäisi piilottaa, vaan siksi, että se ei ole työnhaun kannalta olennaista, kuten ei myöskään siviilisäätysi tai perhekokosi.

Sen sijaan kerro, mitä osaat, mistä motivoidut, asenteestasi sekä kyvystä ja halusta oppia uutta – ne ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä asioita uuden työntekijän palkkaamisessa. Lue myös Työnhaku ja myynti ne yhteen soppii

Ei taikatempuilla tai tiskin alta

Voi olla, että olet jo tehnyt kaiken mahdollisen etkä silti ole saanut työtä. Olen vilpittömästi pahoillani, työhaluisen pitäisi päästä töihin! Mutta jos löysit vinkeistä jotain uutta, kokeilisitko?

Valtaosa yli viisikymppisistä valmennettavistani on työllistynyt, jopa parin vuoden työttömyyden jälkeen. Iäkkäimmät heistä ovat olleet 60-vuotias nainen ja 62-vuotias mies.

Enkä edes omista taikasauvaa tai tiskiä, jonka alla olisi töitä.

Pst. ”Työ- ja elinkeinoministeriön tuottama työolobarometri ei tue käsitystä, jonka mukaan ikääntymisellä ja työkyvyn heikkenemisellä olisi selvä yhteys.” Päinvastoin: ”Vanhempien työntekijöiden työkyky on kohentunut 2000-luvun alkuun verrattuna.”****

Lähdeviittaukset:
*Niina Viitasalo, Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä -väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2015.
**Yle Uutiset, 14.12.2020.
***Verkostoni rekrytointiammattilaiset keskusteluissa, 2020.
****Sirpa Pääkkönen, Pätkiä ja potkuja. Naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä (Avisado, 2020).

”Mä en sitten myy mitään.”

Jos saisin bonuksen joka kerta, kun kuulen tuon lauseen uravalmennuksessa, saisin sievoisen lisän kuukausipalkkaani. Vaikka tosi asiassa kaikki, mitä elämässä teemme, jättää meistä jäljen, jonka perusteella muut ostavat meidän ajatuksemme. Kuulostaako kamalalta sinustakin? Yäk!

Uskot varmasti, että näissä tunnelmissa ei ole aivan helppoa väittää työnhaun olevan myyntiä ja työhakemuksen myyntikirje. Miksi silti väitän niin? Koska uskon, että kyse on väärinkäsityksestä, joka kaipaa päivitystä. Vai mitä mieltä olet seuraavasta?

Kuinka monen mielikuvissa temmeltää myyjän synonyyminä sanavalmis helppoheikki, joka pälpättää uhrinsa niin pyörryksiin, että tämä tulee ostaneeksi kalliilla hinnalla jotain täysin tarpeetonta ja saa kylkiäiseksi huijatun häpeän? Niinpä.

Entä jos heitettäisiin mielikuva roska-ajatusten kaatopaikalle ja luotaisiin uusi?

Kuinka moni meistä ihan oikeasti nauttii puheripulia potevasta jyrästä, joka puolipakolla klousaa kaupan niin, ettei kanta-asiakkuutta taatusti synny? Väitän, että suurin osa suomalaisista ei nauti. Enkä usko, että tosimyyjätkään niin käyttäytyvät. Päinvastoin – nykyajan myyjän odotetaan olevan herkkävaistoinen ihmistuntija ja ongelmanratkaisija!

Työnhaku alkaa kuuntelusta

Taitava myyjä osaa kuunnella ja asettua ostajan asemaan. Vuorovaikutustaidot ylipäätään ovat tietysti välttämättömiä, mutta kuuntelusta myynti alkaa. Tuloksia aikaansaava myyjä ymmärtää, mitä ostaja tarvitsee ja osaa tarjota siihen ratkaisun.

Todistaakseni väitteeni lue edellinen kappale, mutta korvaa myyjä työnhakijalla ja ostaja työnantajalla: Taitava työnhakija osaa kuunnella ja asettua työnantajan asemaan. Vuorovaikutustaidot ylipäätään ovat tietysti välttämättömiä, mutta kuuntelusta työnhaku alkaa. Tuloksia aikaansaava työnhakija ymmärtää, mitä työnantaja tarvitsee ja osaa tarjota siihen ratkaisun.

Myynti – ei niin yäk?

Työnhaussa tarkastelun kohteena ovat erityisesti omat verkostot ja työpaikkailmoitukset ja niiden analysointi. Kun taustatyö on tehty, on aika lähestyä työnantajaa.

Puhelin on niin myyjän kuin työnhakijankin työkalu. Suosittelen työnhakijaa lähes aina soittamaan työnantajalle, koska siten saa etulyöntiaseman. Käypä toisinaan niinkin onnekkaasti, että jo puhelussa saa kutsun tapaamiseen eikä tarvitse näpytellä sitä pirskatin myyntikirjettä kenellekään.

Työhakemus tarjoaa ratkaisun

Työhakemusta ei suotta kutsuta myyntikirjeeksi. Niin myynnissä kuin työtä hakiessa lähettäjä osoittaa tunnistavansa vastaanottajan ongelman ja osaa tarjota siihen houkuttelevan ratkaisun. Helppoa, vai mitä? No ei ole, vaan työnhaun vaikein osuus. Ja juuri siksi, mikä ihana mahdollisuus erottautua!

Työnhaun vaikeimmassa, mutta tuloksellisimmassa osuudessa vastaat näin: Perustele ensin vakuuttavasti, miksi haluat juuri tähän työhön. Sitten peilaa osaamistasi työnantajan tarpeisiin. (Mitä saitkaan selville puhelussa?) Lopuksi kerro, miten työnantaja hyötyisi osaamisestasi.

Oman osaamisen soveltaminen vastaanottajan tarpeisiin vaatii useimmilta harjoittelua, mutta se on täysin opittavissa. Parhaimmillaan työnhakija kykenee tarjoamaan ratkaisua ennen kuin työnantaja on osannut edes pukea tarvetta sanoiksi saati huudella siitä somessa. (Näin löytyy paljon puhuttu piilotyö!) Mitä enemmän harjoittelet motivaation sanoittamista hakemuksessa, sitä paremmin se sujuu haastattelussa.

Mutta eihän meidän kaikkien tarvitse olla huippumyyjiä, koska ydinosaamisemme on jotain ihan muuta, saatat ajatella. Ja olet aivan oikeassa. Ei tarvitsekaan. Voisiko myyjältä silti ottaa jotain opiksi?

Eikö olisikin upeaa pystyä houkuttelevasti kertomaan osaamisestaan työnantajalle? Ainakin sen verran, että saisit napattua uuden työn?

Kiireinen rekrytoija ilahtuu takuulla, kun helpotat hänen työtään ja osoitat ymmärtäväsi, mitä työnantaja tarvitsee. Eikä taidosta suinkaan haittaa myöhemminkään ole, kun haluat ehdottaa keksimääsi ideaa uudelle työnantajalle.

Entäpä jos ajattelisitkin työhakemusta kirjoittaessasi: ”Mä muuten myyn osaamiseni teille!” ja saisit haluamasi unelmatyön?

Myynti – vieläkin kamalaa?

Vai sittenkin kamalan ihanaa?

Kuuluuko mun ääni, näkyykö kaksoisleuka, harakanpesä ja pyykkivuori? Apua, kohta mä varmaan mokaan!

Osallistuminen videopalaveriin ensimmäisiä kertoja voi pelottaa. Voiko kohtaaminen läppärin ruudun kautta edes olla luonnollinen? Näin valmennat itsesi videoinhosta kohti lempeämpiä tunteita.

Voittamalla pelkosi kasvatat itsevarmuuttasi

Videohakemuksella on voinut vielä melko helposti erottautua työnhaussa edukseen, niin harvinaista sen käyttö on ollut. Mutta kuinka kauan videohakemus riittää erottautumiseen, ja milloin siitä tulee edellytys?

Myös työnantajat ovat käyttäneet videota jo vuosien ajan hakijoita haastatellessaan eikä sekään tule todennäköisesti vähenemään.

Mitä paremmin opit käyttämään tekniikkaa, sitä helpompi on keskittyä sisältöön, ja sitä varmemmaksi tunnet itsesi vatsanpohjaa kutkuttavassa tilanteessa.

Entäpä jos kokeilisitkin seuraavalla kerralla sähköpostin tai puhelun sijaan videotapaamista? Antaisit itsellesi mahdollisuuden voittaa pelkosi ja treenata itsesi mestariksi! Tai ainakin amatööriksi.

Opit taitoja nykypäivän työelämään

Videon käyttöä harjoitellessa saat kuin vahingossa harjoitusta myös uuden normaalin työvälineisiin ja käytänteisiin. Ylen uutisten (5.4.2020) mukaan noin puolet haluaa jatkaa etätyöskentelyä koronan jälkeenkin. Puhutaanko tulevaisuudessa edes enää etätyöstä – vai pelkästään työstä?

Työ ei ole paikka, jonne mennään, vaan asia, joka tehdään.

Satu Rämö, Hanne Valtari: Unelmahommissa (WSOY, 2017).

Videotyökalujen sujuva käyttö saattaakin osoittautua salaiseksi vahvuudeksesi seuraavassa työnhaussa, kun työnantaja hakee etäjohtamisen osaajaa, webinaari-kouluttajaa tai asiantuntijaa kansainväliseen etätiimiin!

Etäisyys kasvattaa rohkeutta osallistua

Villasukat ja lempituoli, kuppi kuumaa ja läppäri auki. Kun ei tarvitse käyttää energiaa ehtiäkseen ruuhkabussiin tai löytääkseen parkkipaikan kaatosateessa, voit keskittyä varsinaiseen asiaan. Kohtaamiseen.

Henkinen kynnys oman kodin ja videotapaamisen välillä on valmennusasiakkaidemme mielestä matalampi kuin kodin ja tapaamispaikan välillä.

Sekä valmennettavat että valmentajat ovat kokeneet videovalmennuksen jopa tehokkaammaksi ja intensiivisemmäksi kuin kasvotusten toteutetun valmennuksen. Keskittyminen on ollut syvempää, ja oman kodin turvan koettiin lisäävän läheisyyttä ja rohkeutta osallistua.

Kun voit seuraavalla kerralla valita puhelun ja videon välillä, entäpä jos sanoisit itsellesi:

Kyllä kiitos, otan mielelläni lisäannoksen itseluottamusta, uusia työelämätaitoja ja rohkeutta!

Blogin lähteenä käytetty Henna Jääskeläisen sosionomitutkinnon opinnäytetyötä Digitaalisuus sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa (2019), Jääskeläisen haastattelua sekä Katja Noponen Oy:n uravalmentajien kokemuksia videovalmennuksesta asiakastyössä 2015–2020.

 

“Mitä aiot tehdä isona?” kysyi kampaajani, kun istuin välivuotta viettävänä ylioppilaana hiustenleikkuussa. Niin ihmisrakas kuin olenkin, kampaajan tuolissa haluaisin vain lukea lehtiä ja nauttia hemmotteluhetkestä. Tästä keskustelusta kuitenkin innostuin.

Kerrottuani haluavani kokeilla radiotoimittajan työtä, mutta en tiennyt miten se onnistuisi, tomera kampaajani ehdotti: ”Mikset menisi käymään toimituksessa?”

Hämmennyin niin, etten osannut edes kyseenalaistaa ehdotusta, vaan seuraavana päivänä kävelin Ylen toimitukseen ja kerroin haaveestani. Ennen kuin huomasinkaan, kokenut reportteri osoitti kirjoituskoneen (kyllä!) ja antoi muutaman uutisen, joihin ohjeisti keksimään juonnot. Aikaa reilu tunti.

Kuunneltuaan uutisjuonnot radiosta toimittaja kaappasi minut mukaansa juttukeikalle, ojensi varoittamatta mikrofonin käteeni ja kehotti haastattelemaan. Pian minulla olikin jo oma juttu työn alla.

Päivitin neuvon tälle vuosituhannelle

Minusta ei tullut isona toimittajaa, vaikka olenkin radio- ja lehtityötä sekä kirjoittamista sittemminkin harrastanut ja opiskellut ihan vain ilosta. Mutta miten paljon sainkaan oppia ja miten paljon siitä onkaan ollut hyötyä!

Samaa työnhaun metodia olen käyttänyt myöhemminkin. Nykyään ei tosin moneenkaan työpaikkaan niin vain kävellä sisään ilman etukäteen sovittua tapaamista tai kulkulupaa. Mutta voi keksiä uusia keinoja!

Jos et tavoita yhtään kiinnostavaa työnantajaehdokasta puhelimitse, kasvotusten tai verkossa, kirjoita avoin hakemus. Vaikka moni pelotteleekin sen olevan kuin musta aukko, kirjoita silti. Tai lähetä videohakemus.

Miten päivitin kampaajan neuvon tälle vuosituhannelle? Eräänä maanantai-iltana otin yhteyttä kiinnostavaan työnantajaan kotisivun kautta. Ilman että yhtään työpaikkaa oli ilmoitettu avoimeksi. Vailla aikaisempaa kokemusta työstä, johon hain.

Tiistaiaamuna kymmeneltä soi puhelin. Keskiviikkoaamuna kävin haastattelussa. Viikon päästä sain työpaikan.

Työpaikan, jossa nyt työskentelen.

1. Päivitä käsityksesi, kuka olet ja mistä motivoidut.

Työnhaku alkaa itsetuntemuksesta. Jotta voit markkinoida itseäsi, sinun täytyy tietää, kuka olet. Jos edellisestä työnhaustasi on jo aikaa, pysähdy hetkeksi pohtimaan, millaisista asioista olet kiinnostunut juuri nyt. Mitä pidät tärkeänä tässä elämänvaiheessa? Millaisia asioita haluat edistää?

2. Tee itsesi ja osaamisesi näkyväksi.

Tee lista taidoistasi ja kerro se muille. Muista, että olet kartuttanut osaamistasi myös työelämän ulkopuolelta. Mitä vahvuuksiasi uusi työnantajasi voisi tarvita?

Unohda vanhanaikainen ajatus siitä, että omien taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen olisivat itsekehua. Miten muut voisivat tunnistaa osaamisesi, jos et kerro sitä heille?

Ole utelias ja tutustu uusiin ihmisiin. Osallistu rekrytointitapahtumiin, käy messuilla ja luennoilla. Vieraile yritysten avoimissa ovissa. Pidä yhteyttä entisiin kollegoihisi. Koskaan et voi tietää, kenen mieleen jäät ja kenelle voit kertoa osaamisestasi!

3. Aktivoidu somessa.

Seuraa uutisia ja työpaikkailmoituksia eri somekanavilta. Kerro myös itse rohkeasti, että olet etsimässä uutta työtä.

Liity LinkedIniin. Joillakin aloilla työnantajien näkökulmasta et ole olemassa, jos et ole LinkedInissä.

Luo vahva profiili hyödyntämällä profiilin eri osat mahdollisimman laajasti. Kerro osaamisestasi ja saavutuksistasi konkreettisesti ja monipuolisesti. Kasvata verkostoasi.

Etenkin LinkedInissä voit osoittaa asiantuntijuuttasi julkaisemalla omia postauksia tai artikkeleita. Jos se ei tunnu luontevalta, tykkäile ja kommentoi ainakin muiden keskusteluja. Se kannattaa, sillä someaktiivisuus saattaa ratkaista valinnan kahden tasavertaisen työnhakijan välillä. Haastattelukutsuja ja työtarjouksia voi saada jopa vain LI-profiilin ja -aktiivisuuden ansiosta.

4. Visualisoi CV ja luo hakemuksesta myyntikirje.

Työnantajaa kiinnostaa erityisesti motivaatiosi ja asenteesi. Vakuuta hakemuksessasi, miksi olet kiinnostunut juuri tästä työtehtävästä ja työnantajasta. Kerro, mitä sinulla olisi annettavaa ja miksi juuri sinut pitäisi valita. Kuvaile, millainen työntekijä olisit.

Yksilöi CV:si ja työhakemuksesi jokaista hakemaasi työpaikkaa varten. Kiteytä osaamisesi niin, että kerrot vain kyseisen työnhaun kannalta olennaisia asioita. Ota selvää etukäteen organisaatiosta, johon haet. Näytä se CV:ssäsi ja hakemuksessasi.

Kun CV:n sisältö on kunnossa, voit panostaa sen ulkoasuun. Visuaalisuudella voit erottautua eduksesi muista työnhakijoista, ja vaikkapa graafikon työnhaussa CV:tä voi pitää työnäytteenä. Netistä löytyy paljon valmiita pohjia visuaalisen CV:n laatimiseksi.

5. Kuvaa videohakemus.

Jos haluat todella erottautua työnhaussa, opettele tekemään videohakemus tai -CV. Video vaatii enemmän työtä ja rohkeutta kuin perinteiset työnhakuasiakirjat, mutta sen avulla voit tuoda esille persoonaasi tavalla, mikä ei onnistu paperilla. Kohdenna video vain tehtävään, jota haet.

Videohakemuksessa tärkeintä on aito ja napakka tarina. Tee sitä varten käsikirjoitus. Varmista, että videostasi tulee riittävän laadukas: huolehdi ainakin oikeanlaisesta taustasta, valosta, äänestä ja kuvituksesta. Useimmiten kännykkä riittää hyvin kuvaamiseen. Netistä on saatavana maksuttomia oppaita, ja inspiraatiota voit hakea esimerkiksi YouTubesta hakusanoilla ”video cv”.

Liitä videohakemus osaksi työhakemustasi. Jaa se myös omille verkostoillesi ja linkitä se sosiaalisen median profiileihisi.

6. Opettele hissipuhe.

Hissipuhe on noin minuutin tiivistelmä osaamisestasi. Käytä sitä alustuksena, kun lähestyt mahdollista työnantajaa.

Kerro hissipuheessa, kuka olet ja mitä olet tehnyt. Millä alalla olet työskennellyt ja kuinka pitkään? Mitkä ovat vahvuutesi ja miten voisit olla hyödyksi työnantajalle? Kerro myös, mikä sinua seuraavaksi kiinnostaa.

Treenaa puhetta peilin tai ystäviesi edessä. Ota se videolle ja muokkaa, kunnes olet tyytyväinen. Hakusanalla ”hissipuhe” saat hyviä ohjeita netistä.

Pidä hissipuhe, kun soitat työnantajalle. Jos soitat ennen kuin lähetät hakemuksen, voit samalla saada hakemusta varten hyödyllistä lisätietoa, joka ei ilmene työpaikkailmoituksessa.

Hissipuhe auttaa myös, kun tutustut uusiin ihmisiin tai tapaat vanhoja tuttuja. Siitä on tukea, kun työhaastattelussa sinua pyydetään kertomaan jotain itsestäsi. Hissipuhetta voit hyödyntää CV:n alussa yhteenvetonakin ennen kuin kerrot työkokemuksestasi.

Minkä vinkin sinä aiot ottaa käyttöösi?