Olemme palanneet arkeen jokseenkin erikoisen kevään ja sitä seuranneen kesäloman jälkeen. Toivottavasti akut ladattuina.

Eteen nousee nyt kysymyksiä: Miten saisi loman ja kesän myönteiset vaikutukset kestämään mahdollisimman pitkään, jottei arjesta tulisi sinnittelyä viikonloppuun tai seuraavaan lomaan? Miten tavallisesta arjesta pystyisi nauttimaan enemmän?

Kohtaan työssäni paljon uupuneita. Uupumisella ei ole omaa virallista diagnoosia, eivätkä uupuneet välttämättä koe itseään masentuneiksi, vaikka lääkärintodistuksessa lukeva diagnoosi toisin väittää.

Tilastot kertovat, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kasvavat. Uupuminen on vakava asia. Meidän jokaisen henkisestä ensiapulaukusta olisi hyvä löytyä keinoja, joilla voi yrittää parantaa niin omaa kuin kaverinkin jaksamista. Kerran uupunut on vaarassa uupua toisenkin kerran.

Jaksamiseen liittyvistä asioista pitää puhua, jottei niistä tule työelämässämme tabuja. Onneksi nykyään uupumisesta keskustellaankin enemmän. Esimerkiksi julkisuuden henkilöt kertovat avoimesti oman uupumistarinansa.

Nautin työstäni paljon. Olen onnekkaassa asemassa, kun voin vaikuttaa kalenterini hallintaan ja saan tukea työyhteisöstä. Pystyn vaikuttamaan työni sisältöön ja mennä välillä sopivasti myös epämukavuusalueelle.

Innostavasta työstä huolimatta joskus työ vie mukanaan niin vahvasti, että tauot ovat vaarassa unohtua. Uupuminen voi kohdata myös työstään innostuvan, usein työnimua tuntevan.

Työkaluja jaksamiseen

Alkuvuodesta yrityksemme valtakunnallisilla valmentajapäivillä julistettiin tämä vuosi 2020 meillä työhyvinvoinnin vuodeksi. Kukaan ei tuolloin osannut edes arvata, kuinka tapetilla jaksamiseen liittyvät asiat tulisivat olemaan niin työyhteisössämme kuin muuallakin. Jaksaminen ja palautuminen ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

Uupuminen voi olla monen tekijän summa. Pohdin, mitä itse kukin voisi huomioida päivittäisessä työarjessaan, jotta jaksaisi paremmin. Jos jättää palautumisen vain viikonloppujen ja lomien varaan, kuluttaa omat energiavarastot tyhjiksi. Ja uupuminen voi olla lähellä.

Työpäivien aikana voi tehdä itselleen palveluksen ja huoltaa aivoja huolehtien samalla psykologisesta palautumisesta. Olen luonut itselleni tapoja ja rutiineja, jotka auttavat minua arjessa jaksamaan haastavassa asiantuntijatyössä. Jaan tässä muutamia havaintojani, joista toivottavasti löytyy jotain vinkkejä myös muille tieto- ja asiantuntijatyötä tekeville.

Oman jaksamiseni kivijalka muodostuu yöunesta, ravinnosta ja liikunnasta. Hyvä työpäivä rakentuu toki jo edellisenä päivänä. Pyrin laittamaan puhelimen ja muut älylaitteet pois jo hyvissä ajoin, ennen kuin pääni menee tyynyyn kello 22 aikoihin.

Kuulun ihmisiin, jotka eivät käynnisty ilman kunnon aamiaista ja kahvia. Pyrin suunnittelemaan työpäiväni ja viikkoni ennakkoon. Ja jättämään sinne myös tilaa tauoille ja ennakoimattomille tilanteille.

Työhöni kuuluu asiakastyön lisäksi raportointi- ja kehittämistyötä. Keskittymistä vaativaa työtä tehdessäni fokus saattaa hävitä, jos reagoin viestiääniin tai muihin ärsykkeisiin. Poistan itseltäni sovellusten ja puhelinten hälytykset.

Keskittymiseen auttaa myös Pomodoro-tekniikka. Siinä työskennellään 25 minuuttia yhteen tehtävään keskittyen, pidetään viiden minuutin tauko ja jatketaan taas työntekoa. Neljän pomodoron jälkeen pidetään pidempi, 20 minuutin tauko.

Pysähtymisen tärkeys

Asiakastapaamiset vaativat valmistautumista. Niiden jälkeen tarvitsen usein hetken hengähdystauon. Kohtaamistyö on antoisaa, mutta toisaalta kuormittavaa.

Tärkeäksi jaksamista tukeviksi keinoiksi ovat muodostuneet pienet, työtehtävien väliin solutetut lyhyet puolesta minuutista minuuttiin kestävät mikrotauot. Ne voivat olla vaikka hetken ikkunasta ulos katselua tai jaloittelua vesilasia täyttämään.

Meillä kaikilla on varmasti joskus sellaisia hetkiä, jolloin koko maailma tuntuu vaativan samaan aikaan reagointia. Voi olla vaikea hahmottaa, mihin tarttuisi ensimmäisenä.

Tällaisissa tilanteissa saattaa auttaa jo se, että tiputtaa hetkeksi henkiset hanskat kädestä, pysähtyy ja keskittyy vain hengittämiseen. Usein aivot väistämättä tuottavat oikean ratkaisun, ja itse pääsee tärkeimmän ja kiireisimmän tehtävän pariin.

Nykyisessä etätyöarjessa ei kohtaa enää työkavereita kuten aiemmin. Onneksi kuulumisten vaihto onnistuu myös Teams-palavereissa, joissa on usein sijaa myös huumorille ja naurulle. Merkittävänä palautumiseni mahdollistajana pidän myös sitä, että työpaikallani ei edellytetä sitä, että olen tavoitettavissa työajan ulkopuolella.

Entäpä jos arki ei olisikaan lomasta lomaan elämistä, vaan tässä hetkessä elämistä, itsestä ja kaverista huolta pitämistä? Minkälaisia keinoja sinulla on päivittäisestä jaksamisesta huolehtimiseen?

Muistatteko vielä uutisista Kauppakeskus Sellon parkkihallissa liikenteenohjaajana työskentelevän Tuomaksen?

Tuomas alkoi hoitaa liikenteenohjaajan tehtäviään tanssimalla. Ja huomasi, että toi näin ihmisille naurua ja hyvää mieltä. Ihmisten iloiset ilmeet taas saivat vastaavasti Tuomaksen itsensä hyvälle tuulelle.

Tuomas oli ehkä huomannut, että keksimällä uusia tapoja tehdä työtä saa työstään mielekkäämpää. Samalla työ tuo iloa myös muille. Tuomas on työn tuunaaja.

Monella työpaikalla on jouduttu miettimään uudenlaisia toimintatapoja. Nyt jos koskaan työtä tuunataan monella työpaikalla. Miten työt tehdään nyt, kun asiakkaat, työkaverit ja yhteistyökumppanit ovat etäyhteyden päässä?

Nyt kun meistä lähes jokaisen arki on muuttunut ainakin jollakin tavalla, meidän on löydettävä entistä enemmän keinoja luodaksemme arkeemme mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Miten tässä tilanteessa voi kokea merkityksellisyyttä?

Kolmasosa elämästä töissä

Ihminen viettää noin kolmasosan elämästään töissä. Olisi raskasta tehdä työtä, joka tuntuu taakalta tai on epämotivoivaa. Siksi työn merkityksellisyys on monelle meistä tärkeää.

Merkityksellisessä työssä saamme käyttää omia vahvuuksiamme, toimia arvojemme mukaisesti ja haastaa itseämme. Osalle työ ei kuitenkaan ole välttämättä merkityksen lähde, vaan sen avulla turvataan leivän saanti pöytään.

Työn tuunaus -käsitteen lanseerannut Amy Wrzesniewski on sanonut, että merkitystä voi löytää mistä tahansa työstä. Jos olet tyytymätön työhösi, ennen kuin sanot sille hyvästit, mieti vielä voitko tuunata sitä.

Miten sinä voisit tuoda itsellesi ja muille hyvää mieltä? Kuka hyötyy siitä, että sinä teet työsi hyvin? Millä tavalla pääsisit työssäsi käyttämään enemmän vahvuuksiasi?

Ketä sinä voit auttaa?

Merkityksen löytäminen lähtee omista arvoista. Olisiko paikallaan pohtia hetken, mitkä ovat tärkeimmät arvosi ja miten ne toteutuvat elämässäsi tällä hetkellä?

Merkitystä voit löytää elämääsi muullakin tavalla kuin työssä. Voit saada sisältöä ja merkitystä elämääsi myös perheen tai muiden läheisten ihmissuhteiden, harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta.

Auttamisella on tutkitusti hyvää tekevä vaikutus autettavan lisäksi myös itse auttajalle.

Ketä sinä voisit auttaa?