Mitä on henkinen suorituskyky ja mitkä ovat ne neljä elementtiä, joista henkisen suorituskyvyn kivijalka muodostuu?

Uravalmentajana kohtaan työssäni ihmisiä, jotka elävät muutosvaihetta. Vaikka työni painottuu urapolkujen ja eri vaihtoehtojen selvittämiseen, on jokaisen asiakkaan tilannetta tarkasteltava kokonaisuutena.

Jokaisella on oma yksilöllinen historiansa, persoonansa ja kiinnostuksen kohteensa.

Kun asiakas kävelee toimiston ovesta sisään, hän tuo mukanaan yksilölliset toiveensa ja pelkonsa. Hänellä on odotuksia tulevaisuuden ja valmentajan suhteen. Usein hän saattaa jopa odottaa, että uravalmentajalla olisi kaikki vastaukset valmiina hänen tilanteensa ratkaisemiseksi.

Valitettavasti meillä valmentajilla ei ole kultaista ohjekirjaa, joka antaisi suoria neuvoja siihen, kuinka tietyn ammattikunnan edustajan kanssa tulisi toimia. Tai miltä polulta hänen uusi työuransa varmasti löytyisi.

Voimme kuitenkin tarjota ammattitaitomme ja läsnäolomme.

Ratkaisun etsintää

Ratkaisun löytämiseksi valmentaja on asiakkaan tukena pohtimassa vahvuuksia, kartoittamassa vaihtoehtoja ja tarjoamassa uusia näkökulmia oikean reitin löytämiseksi. Yksin asioita pohtimalla ajatus jää usein kiertämään kehää.

Yhdessä tekemällä ja erilaisia näkökulmia peilaamalla yleensä voidaankin löytää asiakkaan tavoitteita tukeva ratkaisu.

Jokainen valmennettava on erilainen, mutta jotain yhteistä heillä kaikilla kuitenkin on. Työ, jota he olivat ajatelleet tekevänsä eläkepäiviin asti, ei olekaan enää mahdollista.

Jokainen heistä on elämänsä käännekohdassa. Moni kertoo kokevansa tulevaisuuden pelottavana ja epävarmana.

Mieti, jos et enää pystyisi nykyiseen tai siihen verrattavaan työhön. Tietäisitkö täsmälleen, mitä tekisit? Rehellisyyden nimissä on todettava, että en tietäisi minäkään.

Rohkeuden anatomiaa

Olen aina kokenut vahvaa kutsumusta ihmisten parissa tehtävään asiakaslähtöiseen työhön. Tunnen vahvuuteni ja heikkouteni työssäni. Olen vuosien varrella kehittänyt itselleni vahvan ammatti-identiteetin, jonka kautta määrittelen myös pitkälti itseäni.

Ilman luomaani kuvaa olisin kieltämättä hukassa itseni kanssa. Tässä samassa tilanteessa on myös moni uravalmennukseen tuleva asiakas.

Vanhasta työstä luopuminen on usein traumaattinen kokemus, jonka jokainen käsittelee omalla tavallaan. Valmennuksessa ei ole tavatonta kohdata suuttumusta, turhautumista, itsensä vähättelyä tai huumoriin piilotettua epävarmuutta ja pelkoa. Kyyneleitäkin on tapaamisissa välillä vuodatettu.

Tilanteen käsittely ei ole helppoa, etenkään tuntemattoman kanssa. Se vaatii paljon rohkeutta. Tunteiden osoittaminen, vaikka ne olisivat negatiivisiakin, on iso luottamuksen osoitus. Se kertoo valmentajalle paljon.

Minä en tiedä, millaista polkua kukin on kulkenut. Enkä uskalla edes olettaa. Hämmästyn joka kerta asiakkaiden rohkeudesta ja avoimuudesta täysin tuntematonta ihmistä kohtaan. Otan minulle osoitetun luottamuksen erittäin vakavasti.

Luottamuksen syntymekanismia

Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat useat tekijät. Uskallan väittää, että uravalmentajan osoittama myötätunto uudessa tilanteessa on yksi tärkeimmistä. Asiakkaan on tärkeää kokea tulleensa kuulluksi ja nähdyksi kokonaisuutena, onhan se yksi ihmisen perustarpeista.

Minun tehtäväni ei ole tuomita, vaan kannustaa ja haastaa asiakkaan olemassa olevaa ajatusprosessia uusien ideoiden ja näkökulmien syntymiseksi. Tehtäväni on kulkea hänen rinnallaan myötätuntoisesti, muutosten tuulten puhaltaessa.

Myötätunnosta puhuttaessa usein ajatellaan empatiaa, tunteissa myötäelämistä. Empatia on kuitenkin vain pohja, jolle myötätunto rakentuu.

Myötätunto valmennuksessa ei ole pelkästään asiakkaan tilanteen ymmärtämistä, nyökkäilyä tai voivottelua haasteiden edessä. Se on aktiivista kuuntelua, tunteissa myötäelämistä sekä tahtoa ja konkreettisia toimia yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Myötätunto ei ole pelkästään uravalmentajan tunnetila, vaan oman ihmisyyden ja ammattitaidon tietoista valjastamista toisen tilanteen edistämiseksi.

Valmentajan on myötätunnon kautta tiedettävä, milloin antaa tunteille tilaa. Samalla on myös herätettävä toivoa ja kääntää katsetta tulevaisuuteen ja siinä oleviin mahdollisuuksiin.

Itsemyötätunnon voimaa

Siinä missä osoitamme myötätuntoa toisille, ansaitsemme sitä myös itse. Tarvitsemme myötätuntoa toisilta ihmisiltä, mutta ennen kaikkea itseltämme.

Suhtaudumme hyvin usein itseemme äärimäisen ankarasti, ankarammin kuin toisiin. On helpompi antaa anteeksi toisille kuin itselle.

Emme koe tarvetta nostaa toisten mokia esiin, saati rangaista heitä niistä. Omista virheistämme sen sijaan jaksamme potkia itseämme päähän vuosikausia.

Ihminen on tunnetusti itse itsensä pahin vihollinen. Meidän on viisasta yrittää suhtautua myös itseemme kuten ystävään, jonka hädän näemme. Ja jota olemme valmiita auttamaan.

Myötätunnolla on mullistava voima, kokeile vaikka itse!


Olen Sari Laaksonen ja toimin uravalmentajana Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.

Työni arvopohjana toimivat vahvasti asiakaslähtöisyys, ratkaisukeskeisyys ja kunnioittava kohtaaminen.

”Ihmisen kohtaaminen ja hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on jättää pysyvän positiivisen jäljen.”

Kerronpa nyt sinulle minulle hyvin läheisen ihmisen tarinan. Sain häneltä luvan sen kertomiseen. Tämä on tarina siitä, miten kolmiloikka uudelle työuralle voi onnistua vielä viisikymppisenäkin.

♥  ♥  ♥

Olipa kerran nainen, joka tiesi jo varhain, mikä hänestä tulee isona. Hän halusi toimittajaksi. Nuorena tyttönä hän pääsi kesätoimittajaksi paikallislehteen. Työ oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Pian nuori nainen huomasikin opiskelevansa toimittajaksi Tampereen isossa yliopistossa. Toimittajaidentiteetti istui häneen kuin työrukkanen käteen.

Nainen valmistui ja työskenteli toimittajana lähes 30 vuotta. Hän kirjoitti ja kirjoitti. Haastatteli ja valokuvasi. Aikakauslehtien sivuille ilmestyi juttu toisensa perään. Lopulta hän päätyi yhden lehden päätoimittajaksi.

Naisella oli kuitenkin unelma. Hän halusi jäädä vapaaksi toimittajaksi. Hän asui maalla punaisessa torpassa, jonka vintille hän perusti tekstitehtaan. Vuosia ja vuosia hän elätti itsensä freelancerina. Julkaisipa jopa esikoisteoksensa.

Mutta kuten saduissakin, myös tosielämässä tulee aina eteen käännekohtia.

Eräänä elämän synkkänä päivänä naisen paratiisiin luikerteli käärme, jonka nimi oli printtimedian murros. Aikakauslehtiä lakkautettiin, avustajilta tilattiin yhä vähemmän juttuja. Freelancerilta rupesi loppumaan leipä.

♥  ♥  ♥

Elämällä oli kuitenkin Plan B. Nainen oli tehnyt vinon pinon juttuja arjen psykologiaan ja mielentaitoihin liittyvistä aiheista. Häntä kiinnosti tietää, miten mieli toimii. Ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Yhtenä kuulaana syyspäivänä nainen istui Helsingin punavuorelaisen kivitalon viidennessä kerroksessa. Hän oli lähtenyt elämänsä seikkailulle. Hänestä piti tulla ratkaisukeskeinen valmentaja, life coach.

Opinnot sujuivat leikiten, innostus oli läsnä. Palaset loksahtelivat paikoilleen.

Nainen koutsasi. Mitä enemmän hän tapasi asiakkaita, sitä enemmän hän rakastui uuteen työhönsä. Hän tuki ihmisiä muutostilanteissa. Ja vakuuttui yhä enemmän siitä, että ihmismieli on maailman vahvin muutostyökalu.

Jotakin silti vielä puuttui. Nainen halusi opiskella lisää. Hän kuuli tutkinnosta nimeltä työvalmennuksen erikoisammattitutkinto. Nainen tiesi: Sinne!

Naiselle kerrottiin, että opintoihin liittyy työssäoppimista. Hän otti puhelimen käteen ja soitti. Luurin toisessa päässä innostava naisääni antoi vihreää valoa. Kohta nainen aloittikin työharjoittelun uravalmentajana.

♥  ♥  ♥

Tänä päivänä kertomuksemme nainen työskentelee unelmatyössään tuossa samaisessa yrityksessä, omana itsenään, vanhan naamionsa jättäneenä.

Aidoilla tarinoilla lienee aina myös joku opetus. Eli mitä tästä opimme? Vastaus kuuluu: Muutos on aina myös suurenmoinen uusi mahdollisuus. Jos on tahtoa, löytyvät myös keinot.

Sen pituinen se.

P.S. Fiksuna saatoitkin jo arvata, kenen tarinan juuri kuulit.

“Mitä aiot tehdä isona?” kysyi kampaajani, kun istuin välivuotta viettävänä ylioppilaana hiustenleikkuussa. Niin ihmisrakas kuin olenkin, kampaajan tuolissa haluaisin vain lukea lehtiä ja nauttia hemmotteluhetkestä. Tästä keskustelusta kuitenkin innostuin.

Kerrottuani haluavani kokeilla radiotoimittajan työtä, mutta en tiennyt miten se onnistuisi, tomera kampaajani ehdotti: ”Mikset menisi käymään toimituksessa?”

Hämmennyin niin, etten osannut edes kyseenalaistaa ehdotusta, vaan seuraavana päivänä kävelin Ylen toimitukseen ja kerroin haaveestani. Ennen kuin huomasinkaan, kokenut reportteri osoitti kirjoituskoneen (kyllä!) ja antoi muutaman uutisen, joihin ohjeisti keksimään juonnot. Aikaa reilu tunti.

Kuunneltuaan uutisjuonnot radiosta toimittaja kaappasi minut mukaansa juttukeikalle, ojensi varoittamatta mikrofonin käteeni ja kehotti haastattelemaan. Pian minulla olikin jo oma juttu työn alla.

Päivitin neuvon tälle vuosituhannelle

Minusta ei tullut isona toimittajaa, vaikka olenkin radio- ja lehtityötä sekä kirjoittamista sittemminkin harrastanut ja opiskellut ihan vain ilosta. Mutta miten paljon sainkaan oppia ja miten paljon siitä onkaan ollut hyötyä!

Samaa työnhaun metodia olen käyttänyt myöhemminkin. Nykyään ei tosin moneenkaan työpaikkaan niin vain kävellä sisään ilman etukäteen sovittua tapaamista tai kulkulupaa. Mutta voi keksiä uusia keinoja!

Jos et tavoita yhtään kiinnostavaa työnantajaehdokasta puhelimitse, kasvotusten tai verkossa, kirjoita avoin hakemus. Vaikka moni pelotteleekin sen olevan kuin musta aukko, kirjoita silti. Tai lähetä videohakemus.

Miten päivitin kampaajan neuvon tälle vuosituhannelle? Eräänä maanantai-iltana otin yhteyttä kiinnostavaan työnantajaan kotisivun kautta. Ilman että yhtään työpaikkaa oli ilmoitettu avoimeksi. Vailla aikaisempaa kokemusta työstä, johon hain.

Tiistaiaamuna kymmeneltä soi puhelin. Keskiviikkoaamuna kävin haastattelussa. Viikon päästä sain työpaikan.

Työpaikan, jossa nyt työskentelen.

Johtamisella on tunnetusti huikea vaikutus niin työn tuottavuuteen, työhyvinvointiin kuin työkykyynkin. Johtaja on työn sisällön ja merkityksen lisäksi olennaisimpia henkilöstönsä motivaation lähteitä.

Kun työntekijällä on motivaatio kunnossa, yllämainittujen lisäksi se näkyy lähes poikkeuksetta myös sairauspoissaolojen määrässä.

Kaikki tutkimukset tukevat sitä, että työstään innostuneet ja motivoituneet palaavat sairauden jälkeen työhönsä nopeammin. Ja ovat usein myös kiinnostuneita huolehtimaan omasta terveydestään.

Tässä kohtaa ilmainen vinkki numero yksi: Mikäli mahdollista, uusien työntekijöiden rekrytointivaiheessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työnhakijan motivoitumistasoon kuin katsoa pelkästään hänen pätevyyttään. Kun sisäinen motivaatio on kohdallaan, myös uusien tehtävien omaksuminen on helppoa.

Hyvän johtamisen merkitys on huomattu suomalaisessa työelämässä aidosti vasta viime vuosina. Mikäli heräsit tilanteeseen vasta nyt, ei ole liian myöhäistä.

Johtajuus on jatkuvaa kasvua, ihan jokaisena päivänä. Johtajana olet työpaikkasi yksi tärkeä suunnannäyttäjä. Valoisa sekä positiivinen asenteesi tarttuu.

Kuka motivoi ja ketä?

Keskity luomaan otolliset olosuhteet, joissa työntekijöiden on helppo motivoitua. Toiminnallasi näytät, millaisen ilmapiirin ja työtavat työpaikalle haluat.

Yksittäinen ulkoa tuleva motivaatiotekijä, kuten raha, on harvoin yksinään pysyvää. Sen sijaan positiivinen kokonaisvire motivoi aina, myös vaikeina aikoina.

On selvää, että jokainen johtaja joutuu nykypäivänä pohtimaan yhä useammin, miten innostaa ja johtaa niin itseään kuin muita epävarmuuden, toimintaympäristön muutoksen ja jatkuvasti lisääntyvien tavoitteiden paineissa.

Pääsen seuraamaan lukuisia työyhteisöjä läheltä. Välillä tuntuu, että motivoinnissa ajoittain meiltä unohtuu edelleenkin molempien osapuolten yhteisvastuullisuus.

Mikromanageeraatko vai luotatko?

Rivien välistä ja välillä ihan tiukasti riveiltäkin on luettavissa, että motivoinnissa esimiehen olisi oltava aktiivinen vastuullinen osapuoli. Työntekijä puolestaan olisi pelkästään passiivinen motivointia vastaanottava kohde. Tämä on vanhanaikaista. Motivoidutaan siis aktiivisesti yhdessä!

Hyvä johtaja tietää, missä menee työntekijän itsenäisyyden ja tuen tarvitsemisen kultainen keskitie. Tutkimusten mukaan menestyminen työssä perustuu motivaatioon, ei niinkään älykkyyteen, kykyihin tai taloudellisiin kannustimiin.
Vaikka työntekijöiden motivaation tulee leimahtaa sisältäpäin, johtajien tärkein tehtävä on laittaa pieniä sytykkeitä henkilöstön motivoimiseksi täyteen roihuun.

Vaikka kontrollointi ja pienimpienkin yksityiskohtien johtaminen tuntuisi ihanalta, yksinkertaisinta on kuitenkin vain luottaa. Aidolla luottamuksella henkilöstö motivoituu tavoitteisiin, ottaa vastuuta ja hoitaa työnsä entistä motivoituneemmin.
Nyt on aika lopettaa motivointi, ja alkaa sen sijaan luoda henkilöstölle oivallisia olosuhteita motivoitua.

Kysytkö vai arvuutteletko?

Meistä jokainen motivoituu hyvin erilaisista jutuista. Tuijotamme asioita hyvin eri näkökulmista, toimimme eri tavoin.

Vinkki kaksi: Kysy suoraan, mikä motivoi juuri tätä ihmistä. Et voi kysymättä tietää, motivoiko häntä sopivan kokoiset haasteet, työn merkityksellisyys vai raha. Tiedossa on, että työstään nauttivaa työntekijää ei tarvitse enää erikseen motivoida.

Motivoiva vuoropuhelu on osaltaan myös vahvaa arvostusta henkilöstön tekemää työtä kohtaan. Kun tietää mihin on menossa, rakentava palaute auttaa työntekijöitä kehittymään. Samalla se on yksi luontevimmista tavoista motivoida.

Tunnustuksen saaminen hyvin tehdystä työstä motivoi meitä jokaista. Itseni on ollut vaikeaa välillä ymmärtää, milloin joku suoritus tai tavoite on riittävän hyvä. Eli joku roti siinäkin. On tärkeää edellyttää hyviä suorituksia, mutta ymmärtää samalla, missä menee riittävän hyvän laatukriteerin raja.

Muistan joskus jonkun superfiksun johtajan verranneen työntekijän motivaatiota gaselliin ja gepardiin. Siinä vertauksessa gaselli liikkui vain silloin, kun se kohtasi pelkoa tai nälkää. Eli silloin, kun sen oli yksinkertaisesti vain pakko lähteä liikkeelle. Gepardilla puolestaan oli sisäsyntyinen tarve saalistaa. Gepardi saalisti päivittäin, vaikkei sen olisi välttämättä edes tarvinnut.

Nykyjohtajien on tehtävä johtamistyössään parhaansa saadakseen lauman gepardeja tiimiinsä. Näinä aikoina ei ole varaa gasellimaiseen heikkoon työhyvinvointiin, vaan sisäiseen motivaatioon parhaiten soveltuvien olosuhteiden rakentamisen on oltava osa jokaisen johtajan työkalupakkia. Se jos mikä maksaa itsensä tässäkin markkinatilanteessa takaisin moninkertaisesti.

1. Päivitä käsityksesi, kuka olet ja mistä motivoidut.

Työnhaku alkaa itsetuntemuksesta. Jotta voit markkinoida itseäsi, sinun täytyy tietää, kuka olet. Jos edellisestä työnhaustasi on jo aikaa, pysähdy hetkeksi pohtimaan, millaisista asioista olet kiinnostunut juuri nyt. Mitä pidät tärkeänä tässä elämänvaiheessa? Millaisia asioita haluat edistää?

2. Tee itsesi ja osaamisesi näkyväksi.

Tee lista taidoistasi ja kerro se muille. Muista, että olet kartuttanut osaamistasi myös työelämän ulkopuolelta. Mitä vahvuuksiasi uusi työnantajasi voisi tarvita?

Unohda vanhanaikainen ajatus siitä, että omien taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen olisivat itsekehua. Miten muut voisivat tunnistaa osaamisesi, jos et kerro sitä heille?

Ole utelias ja tutustu uusiin ihmisiin. Osallistu rekrytointitapahtumiin, käy messuilla ja luennoilla. Vieraile yritysten avoimissa ovissa. Pidä yhteyttä entisiin kollegoihisi. Koskaan et voi tietää, kenen mieleen jäät ja kenelle voit kertoa osaamisestasi!

3. Aktivoidu somessa.

Seuraa uutisia ja työpaikkailmoituksia eri somekanavilta. Kerro myös itse rohkeasti, että olet etsimässä uutta työtä.

Liity LinkedIniin. Joillakin aloilla työnantajien näkökulmasta et ole olemassa, jos et ole LinkedInissä.

Luo vahva profiili hyödyntämällä profiilin eri osat mahdollisimman laajasti. Kerro osaamisestasi ja saavutuksistasi konkreettisesti ja monipuolisesti. Kasvata verkostoasi.

Etenkin LinkedInissä voit osoittaa asiantuntijuuttasi julkaisemalla omia postauksia tai artikkeleita. Jos se ei tunnu luontevalta, tykkäile ja kommentoi ainakin muiden keskusteluja. Se kannattaa, sillä someaktiivisuus saattaa ratkaista valinnan kahden tasavertaisen työnhakijan välillä. Haastattelukutsuja ja työtarjouksia voi saada jopa vain LI-profiilin ja -aktiivisuuden ansiosta.

4. Visualisoi CV ja luo hakemuksesta myyntikirje.

Työnantajaa kiinnostaa erityisesti motivaatiosi ja asenteesi. Vakuuta hakemuksessasi, miksi olet kiinnostunut juuri tästä työtehtävästä ja työnantajasta. Kerro, mitä sinulla olisi annettavaa ja miksi juuri sinut pitäisi valita. Kuvaile, millainen työntekijä olisit.

Yksilöi CV:si ja työhakemuksesi jokaista hakemaasi työpaikkaa varten. Kiteytä osaamisesi niin, että kerrot vain kyseisen työnhaun kannalta olennaisia asioita. Ota selvää etukäteen organisaatiosta, johon haet. Näytä se CV:ssäsi ja hakemuksessasi.

Kun CV:n sisältö on kunnossa, voit panostaa sen ulkoasuun. Visuaalisuudella voit erottautua eduksesi muista työnhakijoista, ja vaikkapa graafikon työnhaussa CV:tä voi pitää työnäytteenä. Netistä löytyy paljon valmiita pohjia visuaalisen CV:n laatimiseksi.

5. Kuvaa videohakemus.

Jos haluat todella erottautua työnhaussa, opettele tekemään videohakemus tai -CV. Video vaatii enemmän työtä ja rohkeutta kuin perinteiset työnhakuasiakirjat, mutta sen avulla voit tuoda esille persoonaasi tavalla, mikä ei onnistu paperilla. Kohdenna video vain tehtävään, jota haet.

Videohakemuksessa tärkeintä on aito ja napakka tarina. Tee sitä varten käsikirjoitus. Varmista, että videostasi tulee riittävän laadukas: huolehdi ainakin oikeanlaisesta taustasta, valosta, äänestä ja kuvituksesta. Useimmiten kännykkä riittää hyvin kuvaamiseen. Netistä on saatavana maksuttomia oppaita, ja inspiraatiota voit hakea esimerkiksi YouTubesta hakusanoilla ”video cv”.

Liitä videohakemus osaksi työhakemustasi. Jaa se myös omille verkostoillesi ja linkitä se sosiaalisen median profiileihisi.

6. Opettele hissipuhe.

Hissipuhe on noin minuutin tiivistelmä osaamisestasi. Käytä sitä alustuksena, kun lähestyt mahdollista työnantajaa.

Kerro hissipuheessa, kuka olet ja mitä olet tehnyt. Millä alalla olet työskennellyt ja kuinka pitkään? Mitkä ovat vahvuutesi ja miten voisit olla hyödyksi työnantajalle? Kerro myös, mikä sinua seuraavaksi kiinnostaa.

Treenaa puhetta peilin tai ystäviesi edessä. Ota se videolle ja muokkaa, kunnes olet tyytyväinen. Hakusanalla ”hissipuhe” saat hyviä ohjeita netistä.

Pidä hissipuhe, kun soitat työnantajalle. Jos soitat ennen kuin lähetät hakemuksen, voit samalla saada hakemusta varten hyödyllistä lisätietoa, joka ei ilmene työpaikkailmoituksessa.

Hissipuhe auttaa myös, kun tutustut uusiin ihmisiin tai tapaat vanhoja tuttuja. Siitä on tukea, kun työhaastattelussa sinua pyydetään kertomaan jotain itsestäsi. Hissipuhetta voit hyödyntää CV:n alussa yhteenvetonakin ennen kuin kerrot työkokemuksestasi.

Minkä vinkin sinä aiot ottaa käyttöösi?


Vaikka asiasta on jauhettu jo vuosia, on selvää, että sosiaalinen media on tullut osaksi johtamistyötämme, tahdoimme sitä tai emme.

Sosiaalisella medialla on iso arvo tämän päivän monikanavaisessa yritysjohtamisessa.

Somen aktiivikäyttöön tulee tänä päivänä painetta joka suunnasta. Kärjistetysti voikin sanoa, että meissä johtajissa on joko aktiivisia somepelureita tai perässähiihtäjiä. Esimerkillinen johtaja kun on itse eturivissä näyttämässä mallia, sillä someviestintä ei ole enää pelkästään yrityksen viestinnästä vastaavan henkilön tehtävä.

Nykypäivän johtajia halutaan seurata somessa, ja odotukset viestinnästä ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Valitettavan harva johtaja kuitenkin edelleen käyttää tämän kanavan hyödykseen. Liian moni johtaja on hiljaa ja silmät tiukasti nykyajalle kiinni.

Someläsnäoloa ei voi ulkoistaa

Sosiaalinen media on tullut osaksi nykyjohtajan vaikutustyövälineitä, jotka mahdollistavat omalta osaltaan yrityksen menestyksen. Somen avulla voi viestiä niin yhtiön strategiaa ja arvoja kuin myös vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin.

Pelottavinta ja samalla kaikkein kiehtovinta tässä on se, että johtajan täytyy olla omalla persoonallaan somessa läsnä – vain se tekee viestinnästä kiinnostavaa.

Johtajan somea ei voi ulkoistaa. Some vaatiikin lähes loputtoman läsnäolon myötä aikaa, jolloin jokaisen johtajan on määriteltävä, mihin ja kuinka paljon aikaansa someen priorisoi.

Jos somen hyödyistä ei ole johtajalla itsellään selkeää kuvaa, harvemmin silloin someviestintäkään on linjassa yrityksen muun toiminnan kanssa. Tämä on ymmärrettävää, sillä some on asia, jonka harvoin voi muuntaa suoraan rahaksi.

Samalla informaatiotulva joka suunnasta on valtaisa. Tulvasta huolimatta oman someaktiivisuuden lisäksi on tärkeää seurata vähintään muutamaa oman alansa edelläkävijää, aivan kuten sinuakin johtajana seurataan.

Tiennäyttäjäjohtajia tarvitaan

Some vaatii sen, että johtaja tuo oman persoonansa ja henkilökohtaisen johtajuutensa kulmahuoneen hämärästä avoimena pelikentälle. Tämä on uutta, sillä Suomessa on menneet vuosikymmenet pidetty visusti piilossa oma persoona ja johtajuustapa. Läpinäkyvyys onkin tärkeä osa someviestintää.

On myös tutkittu, että ihmisiä seurataan mieluummin kuin organisaatioita. Tämän päivän tiennäyttäjäjohtaja tuokin oman arvomaailmansa ja johtamisunelmansa julkisiksi, ymmärtäen samalla somen riskit antaessaan ajatuksensa pahimmillaan tuhansien anonyymien raadeltaviksi.
Raatelun riskit ovat kuitenkin kaikissa medioissa aina olemassa. Silti tänä päivänä somesta pois jääminen on mielestäni paljon isompi riski kuin somevirran mukaan heittäytyminen.

Törmäsin hiljattain Facebookissa teepussiaforismiin, joka kiinnitti huomioni. Siinä luki näin:

”Puhumalla kerrot sen, minkä jo tiedät. Kuuntelemalla voit oppia uutta.”

Maailma on puhetta pullollaan. Somepuppugeneraattori suoltaa viestiä 24/7. Kaikilla on hirmuisesti asiaa, mutta kuuleeko kukaan?

Meillä ihmiseksi kasvavilla on luonnollinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Emme kuitenkaan pääse toteuttamaan tuota tarvetta, ellei ole joku, joka näkee ja kuulee meitä.

Tarvitsemme peilejä, mutta voimme myös itse opetella peilinä olemisen taitoa. Bonuksena saatamme huomata myös oman itsetuntemuksen kasvun.

Viiden K:n verbaliikkaa

Valmentajan työssäni olen kokenut tärkeäksi oppia käyttämään enemmän kahta korvaani kuin yhtä suutani. Opettelen sitä edelleen jokaisessa asiakastapaamisessa.

Coaching-työssä puhutaan ns. 5 K:n periaatteesta, jonka avulla valmentaja luo luottamuksen ja toimivan yhteyden valmennettavaan. Mielestäni nämä K-verbit soveltuvat kaikkeen muuhunkin
ihmisten väliseen kommunikointiin.

Jokainen voi halutessaan koutsata myös itseään näiden taitojen kehittämiseksi.

Keskity
Kuuntele
Kunnioita
Kannusta
Kysy

Suomalainen kansanperinne väittää, että vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa. Voisiko kenties olla toinen tapa ilmaista asia vaikkapa näin: Kuunteleminen on kultaa, viestiminen yhtä arvokasta?

Mistä rakentava viestintä sitten syntyy? Mielestäni se on parhaimmillaan sillanrakentamista: kohtaamisia, läsnäoloa, toisen tarpeiden kuuntelua, omien tarpeiden kuulemista ja avointa kommunikaatiota näiden välillä.

Me kaikki viestimme joka tapauksessa joka hetki jotakin, olimmepa siitä itse tietoisia tai emme.

Kuuntelutaidon aakkosia

Kiinnostuitko kuuntelemisesta? Haluatko oppia kuulemaan?

Tässä sinulle käytännön harjoitus kuuntelutaidon treenaamiseksi. Kokeile tätä harjoitusta päivittäin viikon ajan, arjen kohtaamisissasi. Saatat yllättyä, mitä kaikkea uutta opitkaan, kun opettelet kuuntelemaan.

  1. Pysähdy ja ole läsnä itsellesi.
  2. Tiedosta kuuntelevasi toista herkällä korvalla, ilman omaa agendaa.
  3. Anna toiselle tilaa. Sinun ei tarvitse olla aina jotakin mieltä vai tarvitseeko?
  4. Kuuntele vielä tarkemmin itseäsi. Onko sinulla tapana keskeyttää toinen? Tai arvuutella, mitä toinen tulee sanomaan seuraavaksi?
  5. Haasta itseäsi. Uskallatko olla hiljaa?