Tämän videon myötä päivitän lyhyesti kuulumiset henkilöbrändäysprojektin osalta ja samalla kerron, mitkä ovat tähän asti tärkeimmät havainnot sometilin kasvattamisen osalta.

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Tämä klassikkosanonta on ollut erityisen totta viimeisen vuoden aikana. Koronaa tai ei, epävarmuus kuuluu työelämään. Epävarmuuteen ei ole rokotetta. Meidän onkin hyväksyttävä, että siitä on tullut kiinteä osa uutta työnormaalia, johon täytyy vain sopeutua.

Olen pohtinut omia keinojani seurata korona-ajan alun muutoksia ja sitä kautta aktiivisesti hallita muutosta. Epävarmuus ei sinänsä ole ongelma, eiköhän se ole jopa iso osa ihmisenä olemista. Sopiva määrä epävarmuutta pitää meidät valppaina uusissa tilanteissa. Vasta kunnon yliannostus voi lamaannuttaa meidät.

Uuden kesämuodin kynnyksellä trendivärien tai lahkeen leveyden sijaan olen kiinnittänyt huomion siihen, että lannistumattomat ihmiset ovat etenkin nyt muodissa. Oikeastaan he ovat pirun kovaa huutoa muuttuneilla rekrytointimarkkinoilla. Näitä sitkeitä tyyppejä minäkin haluan lisää omaan voittajajoukkueeseeni.

Ennen kuin ilmoittaudun rekrymarkkinoille loistotyyppien vastaanottajaksi, on hyvä pohtia, millaisia nämä lannistumattomat, hopeatoffeen lailla henkisesti sitkeät tyypit sitten ovat. Mielestäni kyseessä on paljon laajempi asia kuin vain vahvana oleminen. Venyvään sitkeyteen tarvitaan enemmän järkkymätöntä tahtoa kuin pelkkää lahjakkuutta. Sitkeys ei myöskään ole luonnollinen ominaisuus, sitäkin voi kehittää.

Jokaisesta meistä löytyy sitkeyttä. Muistutan usein itseäni, että haastavan tilanteen tullen on hyvä ajatella, että lannistumattomat tyypit eivät kysele vaikeassa tilanteessa miksi, vaan miten.

Ameebamaista muuntautumiskykyä

Energian kohdentaminen tilanteesta selviämiseen auttaa aina paremmin kuin syyn tai syyllisen löytäminen. Kun tätä keskustelua käy itsensä kanssa riittävän usein, saattaa jopa pystyä estämään ongelmatilanteisiin joutumisen, ainakin joiltakin osin.

Sitkeät ja vahvan itsetunnon omaavat ihmiset myös luottavat siihen, että vaikeisiin tilanteisiin joutuessaan he keksivät ongelmiin ratkaisut. Vahvan henkisen kunnon omaavat ihmiset ovat myös paremmin suojassa stressaavissa tilanteissa.

Mikäli luonto-ohjelmiin on uskominen, eri eliölajit ovat säilyneet maapallollamme miljoonia vuosia muuntautumiskykynsä ansiosta. Olisiko meillä nyt aika ottaa oppia, vaikka ameebalta, jotta me ihmiset ja sitä kautta organisaatiotkin osaisimme riittävästi mukautua ja hyväksyä uudet tilanteet?

Kaikkea voi opetella, myös mukautumiskykyä, sillä tutkimustenkin mukaan resilienssi ja sosiaalisen pääoman korkea taso työyhteisössä pienentävät sairauspoissaolon riskiä. Tämä taas puolestaan lisää tuottavuutta ja pitkässä juoksussa myös parantaa yhteiskuntamme mahdollisuuksia pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

Kun oppii olemaan pelkäämättä muutoksia, on mutkattomampaa suhtautua jatkuvasti muuttuvaan työelämään.

Taistelusta hyväksyntään

Kovasta yrittämisestä ja loputtomasta sitkeydestä huolimatta on kuitenkin todettava, että kaikille tulee elämässä joskus eteen vaikeita tilanteita. Jo oman jaksamisen vuoksi ne täytyy vain hyväksyä. Jatkuva oman mielen sisäinen taistelu tilannetta vastaan kuluttaa meitä, eikä lopulta kuitenkaan poista vastoinkäymistä elämästämme.

Kaikista epävarmuuksista huolimatta haluan olla yhtiön keulakuvana vahva ja positiivinen esimerkki siitä, miten tuntemattomienkin uhkien edessä voi suhtautua luottavaisesti tulevaan. Uskon sen vahvistavan kaikkia organisaatioita ja palautumista haastavista ajoista. Meidän kaikkien on hyvä vahvistaa tietoisesti luottamustamme.

Vaikeita asioita tulee eteen kaikille. Silloin on hyvä muistaa, että jos et pysty valitsemaan tilannettasi, voit ainakin yrittää muokata ajatuksiasi ja suhtautumistasi siihen. Saatat yllättyä, kuinka paljon se voi muuttaa elämääsi.

Voimia meille kaikille haastaviin aikoihin! Pidetään hyvää huolta itsestämme ja toisistamme.

Eihän nyt kannata hakea töitä, koska on kesä, joulu, korona. Täytyykö työnhakijan elää vuodenaikojen ja virusten armoilla? Tämänkertaisessa blogissani pohdin, ovatko uskomukset totta vai tarua.

Uskomus nro 1: Tammikuu on paras aika hakea, koska silloin on eniten ilmoituksia.

Uusien työntekijöiden palkkaamista on todella voitu pantata tammikuuhun, koska uusi vuosi, uusi budjetti. Ilmoitukset uusista työpaikoista näyttävätkin lisääntyvän vuoden alussa kuten myös pääsiäisen aikaan ja kesälomien jälkeen. Mutta.

Työpaikkailmoitus ei ole aina työpaikkailmoitus.

Suosituimpien työnantajien ei tarvitse usein ilmoittaa rekrytointiaikeistaan lainkaan, sillä ne saavat muutenkin jatkuvasti hakemuksia. Toisinaan ilmoituksia kyllä julkaistaan, mutta ketään ei aiota palkata.

Kun joku aiotaan palkata, siitä saatetaan kertoa vain yrityksen kotisivulla, Facebookissa, LinkedInissä, Instagramissa tai Twitterissä. Työnantaja voi myös vetää työpaikkailmoituksen pois somesta heti, kun se on houkutellut riittävästi kiinnostavia hakijoita. Toisinaan näin käy vain muutamassa päivässä. Voi olla, että et pääse edes hakuun mukaan, koska et ehdi nähdä koko ilmoitusta.

On myös yrityksiä, jotka työllistävät pääasiassa verkostoistaan ja henkilöstönsä suositusten perusteella. Ilmoittelu on tällöin osa markkinointia, ja sen tehtävänä onkin rakentaa työnantajamielikuvaa.

Valtakunnan suurimman sanomalehden sunnuntainumeron paksuudestakaan ei voi enää päätellä avointen työpaikkojen määrää. Työpaikkailmoitusten määrä kertoo eniten siitä, kuinka paljon avoimista työpaikoista ilmoitetaan. Todellisuudessa vain neljännes työpaikoista löytyy työpaikkailmoituksen kautta.*

Uskomus nro 2: Koko Suomi hiljenee heinäkuussa.

On paljon työpaikkoja, jotka sulkevat kesällä ovensa ainakin pariksi viikoksi. Mahdolliset sijaisuudetkin sovitaan hyvissä ajoin etukäteen.

Myös työnhakija tarvitsee lomansa, ja ajankohdankin voi päättää melko vapaasti itse. Jos haluat lomailla heinäkuussa, ajoitus on erinomainen, koska myös monet rekrytoijat lomailevat silloin.

Toisaalta keskustelut rekrytoijien kanssa ovat vain osa työnhakua, ja suuri osa työnhausta on työtä, jota voit tehdä milloin vain. Haastattelut ja työsopimusneuvottelut ovat tietenkin työnhaun h-hetkiä, mutta ajallisesti ne ovat vain pieni osa työnhakua.

Jotta h-hetket onnistuvat, niihin voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Voit esimerkiksi harjoitella osaamisen sanoittamista, treenata hakemuksen kirjoittamista ja kartoittaa verkostoja ihan milloin vain, päätös on sinun!

Voit päättää, keräätkö heinäkuussa voimia vai vahvistatko työnhakutaitoja ollaksesi täydessä terässä työnantajien palattua lomalta. Jos kuitenkin päätät lähettää hakemuksia heinäkuussa, kohtaat todennäköisesti vähemmän kilpailijoita kuin muulloin.

Niin kuin kävi kerran minulle. Meitä oli vain kaksi hakijaa, ja sain paikan.

Uskomus nro 3: Ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi.

Joulu on perinteisesti hiljaista työnhaussa. Toisaalta olen nähnyt hienoisia merkkejä muutoksesta, ainakin pääkaupunkiseudulla. Hiljenemisestä huolimatta rekrytointipäätöksiä tehdään välipäivinäkin.

Kun vuoden alussa ilmoitukset lisääntyvät, se tarkoittaa, että työnantajat ovat suunnitelleet rekrytointia edellisen vuoden lopussa. Kun pääset mukaan jo suunnitteluvaiheessa, koko työpaikkailmoitusta ei tarvitse ehkä edes julkaista.

Vuoden alussa valmennusasiakkaani harmitteli, kuinka häneltä oli mennyt ohi kiinnostava työpaikka, kun hän oli uskonut, että ainakaan jouluna kukaan ei rekrytoi. Ehkä se oli poikkeus, joka vahvisti säännön. Tai sitten maailma on muuttumassa. Emme voi vielä tietää.

Muuten voit suhtautua työnhakuun jouluna kuten työnhakuun kesällä. Päätä, mikä sopii sinulle ja toimi sen mukaan. Jos haet töitä joulukuussa, lomaile marras- tai tammikuussa. Kunhan työnhakusi ja hyvinvointisi ovat tasapainossa.

Uskomus nro 4: Ketään ei palkata, koska on YT-neuvottelut, pandemia, taantuma.

Kuluneen vuoden aikana ei taatusti ole kannattanut hakea töitä ravintolasta, lentoyhtiöstä tai risteilyaluksesta. Vaikka lomautuksia ja irtisanomisia on tullut aloille, joita kukaan tuskin olisi osannut ennustaa, on myös aloja, joille tarvitaan osaamista. Jopa entistä enemmän.

Käsidesi on tullut toistaiseksi jäädäkseen, ja etätöissä tarvitaan muidenkin äitien ja isien tekemää ruokaa. Verkkokaupat ja ostosten kotiinkuljetukset kukoistavat. Striimauspalvelujen katsojaluvut paukkuvat. Koteja sisustetaan ja vaihdetaan, hankitaan lemmikkejä ja mökkejä, pyöräillään ja saunotaan. Vaikka osa on kokenut taloudellisen katastrofin, osalle on kertynyt patoutunutta ostotarvetta.

Aina joku jää perhe- tai opintovapaalle tai eläkkeelle. Joku perustaa yrityksen tai muuttaa strategiaa. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Ilmasto muuttuu. Kuluttajat kaipaavat uusia innovaatioita. Syntyy uusia mustia joutsenia.

Edes YT-neuvottelut takaisinottovelvollisuuksineen eivät ole este hakea töitä: Vaikka yhtä osaa ajettaisiin alas, voidaan toista kasvattaa ylös. Vaikka yhdenlaiselle osaamiselle ei enää olisi tarvetta, saatetaan tarvita toisenlaista. Sellaista, jota juuri sinulla on tai jota haluat oppia.

Vain sen takia ei kannata olla hakematta työtä, että kalenterissa lukee tietty kuukausi.

Tietenkin uuden työn saaminen voi poikkeusoloissa tai johonkin aikaan vuodesta kestää pidempään kuin olet entisessä maailmassa tottunut. Mutta oikea aika hakea töitä on silloin, kun päätät niin.

Koska aina on oikea aika hakea töitä.

 

Lähdeviittaus:
*Sitra, 2016.