Reilu vuosi sitten päätimme tulla esiin. Meitä oli kourallinen innokkaita, ja meillä oli asiaa. Tämä on kertomus yhteistyön voimasta. Tervetuloa Tuhannen ja yhden työn 1-vuotis(virtuaali)synttärikahveille!

Helmikuussa 2020 se alkoi soida. Meidän uravalmentajien ja muiden noposlaisten oma kanava. Halusimme blogata ja halusimme vlogata. Kutsuimme itseämme työnimellä Uratubettajat.

Kirjoitimme ja puhuimme, kerroimme työstämme, jaoimme vinkkejä, kannustimme. Annoimme kasvot työelämän asiantuntijoille, kukin oman persoonansa näköisesti. Postasimme bloggauksiamme ja vloggauksiamme somekanavilla ja pääsimme tavoitteeseen: yrityksemme tunnettuus sai uudet siivet, saimme aikaan somepöhinää. Ja pääsimme myös tukemaan ihmisiä uudella tavalla.

Käydessäni läpi ensimmäisen vuoden aikana julkaisemiamme sisältöjä huomioni kiinnittyi siihen, miten paljon työelämä on muuttunut vuoden aikana. Viime keväänä k-taudin rävähdettyä koko maailman silmille edessämme oli isoja muutoksia, isompia kuin tuolloin kukaan osasi edes kuvitella. Lennossa käyttöön otetuista työelämän uusista toimintatavoista on tullut vuodessa uusi normaali.

Onnistuimme hienosti nostamaan jo poikkeusvuoden alkuvaiheessa esiin niin etätyöhön kuin työhyvinvointiinkin liittyviä haasteita ja tarjoamaan niihin ratkaisuja. Tsemppasimme videotyöskentelyyn ja valoimme toivoa tulevaan. Mottona oli: Olemme samassa veneessä, yhteistyössä on voimaa!

Kiitosten aika

Vuoden aikana Tuhat ja yksi työtä -alustalle on saatu aikaan 47 julkaisua, tämä synttärivälitilinpäätös mukaan lukien. Mielestäni se on varsin hieno saavutus, josta haluan nyt lausua ison kiitoksen kaikille mukana olleille ja oleville. Lämmin kiitos myös kaikille yrityksemme työntekijöille, jotka olette käyneet tykkäilemässä ja kommentoimassa somejulkaisujamme.

Olemme päivittäneet työnhakutaidot tälle vuosituhannelle. Olemme kertoneet osaamisen tunnistamisesta ja itsensä markkinoinnista ja myynnistä työnantajalle. Olemme muistuttaneet työhyvinvoinnista ja työn merkityksellisyydestä. Olemme porautuneet henkiseen suorituskykyyn ja sisäiseen motivaatioon. Ja tarjonneet mielentreeniharjoituksia.

Olemme tarjonneet myös tukea muutokseen. Olemme kannustaneet ottamaan vastuun omista ajatuksista, päästämään irti rajoittavista uskomuksista ja opettelemaan myötätuntoa. Olemme antaneet työkaluja itsetuntemuksen lisäämiseen ja uusia näkökulmia alanvaihtoon ja oman ammatti-identiteetin kirkastamiseen. Olemme auttaneet vapautumaan huijarisyndroomasta ja taklaamaan ikäsyrjintää. Olemme muistuttaneet kuuntelemisen ja kuulemisen jalosta taidosta.

Olemme myös korostaneet esimiestyön merkitystä ja tiimityöskentelyn arvoa. Olemme haastaneet yritysjohtajia tulemaan ulos somekaapista. Olemme laulaneet oodin myyjille ja muistuttaneet epävarmuuden sietämiskyvyn tärkeydestä.

Ihan parasta oli…

Uravalmentajina meidän tehtävämme on kannustaa ja nostaa asiakasta ja muistuttaa häntä hänen onnistumisistaan. Tämän vuoksi päätimme pukea suutarin lapselle kengät ja antaa uratubettajillemme mahdollisuuden kertoa, miten he ovat kokeneet Tuhannen ja yhden työn sisällöntuottamisen.

Tässäpä kissat pöydälle, ja hännät pystyyn:
”Minusta parasta on ollut meidän yhteisöllinen somepöhinämme, joka on saanut monet työntekijämme aktivoitumaan somen puolella. Toki tämä näyttää hyvältä myös ulospäin, ja onkin yksi tärkeä yritysimagon luomisväline.” -Katja Noponen

”Ihan parasta on ollut heittäytyminen yhdessä someen. Takki, tukka ja ajatukset auki. Rohkeasti näyttäen kaikille muillekin, mitä olemme, mitä teemme ja mitä osaamme.” -Suvi Pikkusaari

”Parasta on ollut se, kun on voittanut omat pelkonsa ja ylittänyt itsensä.” -Terhi Saariaho

”Kirjoittamalla auttaminen on ollut pitkään uraunelmani, ja bloggaaminen on toteuttanut sen. Valmennusaika on rajallista, eikä kaikilla ole mahdollisuutta päästä uravalmennukseen, mutta blogia voi lukea ihan kuka tahansa, joka tarvitsee apua urasuunnitteluun ja työnhakuun.” -Minna Leskinen

”Parasta on ollut se, että kannustamme aidon avuliaasti toisiamme, myös somessa. Meidän yhteistyössämme tosiaan on voimaa – ja miten hienoja tekstejä meidän valmentajamme tuottavatkaan.” -Katja Kokko

”Tämä on uusi kanava, jonka avulla pääsemme jakamaan vahvaa ammatillista osaamistamme, jota yrityksestämme löytyy. Siitä on konkreettista hyötyä ihmisille eri elämäntilanteissa. Itselleni vloggaus oli ihan uutta, ja olen päässyt haastamaan itseni uudessa formaatissa. Siinä olen voinut kiteyttää laajoja teemoja lyhyessä ajassa. ” -Daniel Venström

”Ehdottomasti parasta on ollut itsensä haastaminen ja omalla epämukavuusalueella toimiminen. En ole pitänyt itseäni sanaseppona, mutta itselle merkityksellisistä asioista kirjoittaminen on tuntunut yllättävän luontevalta. Lisäksi omien työtovereiden bloggaukset ovat myös valottaneet laajaa osaamista, jota yrityksemme sisällä on. Olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana!” -Sari Laaksonen

Lopuksi haluan kiittää lämpimästi myös kaikkia someseuraajiamme, ihan jokaista teitä henkilökohtaisesti. Tervetuloa jatkossakin seuraamaan, tykkäilemään ja kommentoimaan tarinoitamme.

Mikäli et ole vielä tutustunut Tuhannen ja yhden työn aarrearkistoomme, käypä kurkkaamassa täältä www.katjanoponen.fi/tuhat-ja-yksi-tyota/

Nostakaamme synttärimalja 1-vuotiaalle Tuhannelle ja yhdelle työlle!

Valoisin pääsiäis- ja kevätterveisin,
viestintäkoordinaattori Marjo-Kaisu

Saat työpaikalla kehuja hyvin hoidetusta tehtävästä. Mikä on ensimmäinen mieleesi juolahtava ajatus? Puhdasta tuuria?

Työhaastattelussa rekrytoija ylistää osaamistasi ja kokemustasi. Otatko kehut vastaan vai pelkäätkö ylimyyneesi osaamistasi ja valheellisesti lunastaneesi paikkasi haastattelussa? Tuleeko tunne, että sinun pitää skarpata, jottet jää valheesta kiinni?

Omien onnistumisten tai vahvuuksien sanoittaminen on harvalle helppoa. Valmennustyössä huomaa usein, että omaa osaamista tai menestystä sanoitetaan hyvin vaatimattomasti. ”No se nyt vain oli sellainen, ei sitä kannata ehkä mainita. Ettei tule sellaista kuvaa, että oikeasti osaisin jotakin.” Joskus kyse voi olla vaatimattomuudesta, mutta illuusion tai valheiden sijaan ajatukset voivat johtua myös huijarisyndroomasta.

Olenko huijari?

Huijarisyndroomalla tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, että menestys ja onnistumiset ovat enemmänkin tuuria kuin talenttia. Huijarisyndrooma on ajatusvääristymä, jossa ihminen kokee, että muiden käsitys omasta osaamisesta perustuu valheelliseen kuvaan. Ihminen alkaa pelätä hetkeä, jolloin ympäristö huomaa totuuden.

Huijarisyndrooman omaava ajattelee, että hänen saavutuksensa ja menestyksensä ovat ”valheellisesti” ansaittu. Onnistumiset ovat enemmänkin tuurista kiinni kuin omasta osaamisesta tai kovasta työstä. Kunniaa onnistumisista on vaikeaa ottaa, sillä ne saavutettiin ”minusta huolimatta”. Huijarisyndroomasta kärsivä pyrkiikin omalla toiminnallaan ylläpitämään kuvittelemaansa illuusiota ja on tästä syystä usein yksi ahkerimmista työntekijöistä.

Huijarisyndrooman on sanottu iskevän noin 70 prosentille ihmisistä (Ekman, 2017). Toisilla se saattaa olla hetkellistä painimista ajatusten ja todellisuuden välillä, kun taas joillakin se voi olla päivittäistä suorittamista, ahdistusta ja pelkoa. Pahimmillaan se voi ajaa ihmisen uupumuksen partaalle.

Miten sinun kannattaa toimia?

1. Pysähdy

Kun uskoa omaan osaamiseen ei tahdo löytyä tai kun koet pelkoa paljastumisesta, on hyvä hetki pysähtyä. Omien ajatusten tunnistaminen on hyvä lähtökohta huijarisyndrooman taltuttamiselle. Epävarmuuden tunteet ovat normaaleja ja ne iskevät meistä jokaiseen.

On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että olisit onnistunut feikkaamaan osaamisesi koko työuran ajan jäämättä valheesta kiinni. Harva meistä on niin hyvä näyttelijä. On siis aika tunnustaa, että antamallasi panoksella on ollut vaikutusta onnistumisiin.

2. Kerää onnistumiset ja positiiviset palautteet yhteen

Kuten aiemmin todettiin, jokainen epäilee osaamistaan välillä. Tällöin on hyvä palauttaa mieleen saadut positiiviset palautteet. Kerää saamiasi palautteita yhteen, laadi vaikka oma positiivisten palautteiden ja onnistumisten kansio. Pidä se helposti saatavilla, jotta voit tarvittaessa palata tarkastelemaan palautteitasi.

3. Puhu

Omat kokemukset on hyvä jakaa vaikka luotettavan työkaverin kanssa. Saatat yllättyä, että myös työkaverilla on ajoittain samanlaisia tunteita. Varaudu kuitenkin siihen, että asia saattaa hieman huvittaa kaveria. Tietoisuus siitä, että et ole tällä planeetalla ainoa, joka painii samojen ajatusten kanssa, saattaa tuoda mukanaan suuren helpotuksen tunteen.

Muista siis jatkossa: onnistumiset ja menestykset eivät tule pelkällä tuurilla, vaan siihen tarvitaan myös talenttia. Taputa siis itseäsi olkapäälle tai paukuttele huoletta henkseleitä, sillä SINÄ itse sait kaiken aikaan.

Lähteet:

Tiina Ekman: Huijarisyndrooma – Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä), Minerva Kustannus, 2017

Olen Sari Laaksonen ja toimin uravalmentajana Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.

Työni arvopohjana toimivat vahvasti asiakaslähtöisyys, ratkaisukeskeisyys ja kunnioittava kohtaaminen.

”Ihmisen kohtaaminen ja hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on jättää pysyvän positiivisen jäljen.”

 

Uravalmennukselle on monia lähtökohtia. Yhdellä terveys estää entisen työn tekemisen, toinen kohtaa irtisanomisen, kolmas kokee olevansa väärässä työpaikassa.

Tarinoita on monenlaisia: ”Koulut tuli käytyä, kaikki kaverit hakivat tietylle linjalle, niin minäkin. Sillä tiellä sitä sitten on tullut oltua, kunnes nyt en enää pysty sitä työtä tekemään. En ole koskaan oikein edes ajatellut, mitä haluan tehdä. Olen kuitenkin tykännyt aiemmasta työstäni.”

”Muutin poikaystävän perässä toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Katsoin samasta kaupungista kiinnostavimman oppilaitoksen ja hain sinne. Valmistuttuani työllistyin samalle alalle. Etenin urallani mukavasti, mutta koin eläväni muita varten. Valmistumisestani on yli 20 vuotta. Nyt pohdin ensisijaisesti, kuka olen ja toiseksi, mitä haluan tehdä.”

”Tämä on ollut unelma-ammattini lapsesta saakka. En halua tehdä mitään muuta. En voi käsittää, miksi minut irtisanottiin.”

Joka toinen vaihtaa alaa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 61 prosenttia työntekijöistä on vaihtanut alaa elämänsä aikana. Vuonna 1984 sama luku oli myös noin 60 prosenttia. Edelleen Tilastokeskuksen mukaan vuosien 1990–2018 välillä aikuiskoulutukseen on osallistunut 47–54 prosenttia kaikista 18–64-vuotiaista.

Jos vedämme aiheesta karkean johtopäätöksen, vähintään joka toinen vaihtaa alaa ja/tai opiskelee aikuisena uutta alaa. On siis aivan yhtä normaalia vaihtaa alaa kuin olla vaihtamatta. Yllättikö tämä sinut?

Palaan ajatuksissani menneisyyteen, lukioaikaan. Osa kavereistani tuntui tietävän heti, mitä he haluavat tehdä loppuelämänsä. Itse olin ns. ihan kujalla. Oli tosi pelottavaa ajatella, että alle 20-vuotiaana tehdyt valintani määrittelisivät loppuelämääni.

Kukaan ei kertonut minulle, ettei minun tarvinnutkaan vielä tietää, mikä tai kuka minusta tulee. Voi kun joku olisi sanonut minulle tuolloin, että elämä on matka, ja matka on tärkeämpi kuin määränpää. Mutta eipä sanonut.

Ihan hyvin minulle on silti käynyt, takanani on yksi isompi uramuutos minullakin. Koska olen ollut mukana hyvin monen ihmisen uramuutoksissa, tiedostan nyt yhä selvemmin, että elämä ja varsinkin työelämä on matka. Ja jos joku ei enää nauti matkasta, voi olla aika katsella uutta. Päätös uuteen hakeutumisesta vaatii toki rohkeutta ja tietysti asiaa kannattaa pohtia tarkasti, yksin ja yhdessä jonkun kanssa.

Monta syytä työnhakuun

Milloin on sitten oikea aika hakea töitä? Päätös työnhausta on kenties tullut ulkopuoleltasi pakotetusti yt-neuvotteluiden ja irtisanomisilmoituksen myötä. Tai ehkä sinulla on sisäinen palo tehdä työksesi jotain muuta.

Kenties koet, että olet antanut työnantajallesi kaiken, mitä sinulla on annettavaa. Tai olet käynyt vaan ns. töissä ja päässyt toteuttamaan itseäsi esimerkiksi harrastuksissa, mutta nyt haluaisit enemmän merkitystä myös työhösi.

Elämässä on paljon asioita, joihin voi itse vaikuttaa, mutta myös runsaasti asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Käsitykseni mukaan ihmisen ajatusmaailmaa määrittelee vahvasti se, miten hyvin hän pystyy hyväksymään asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Meillä jokaisella on kuitenkin vain yksi elämä. Miksi emme siis tekisi siitä niin hyvää kuin mahdollista, niissä rajoissa, joissa itse pystymme asioihin vaikuttamaan?

Pyydä apua ammattilaiselta

Tilanteessa, jossa pohdit aiemmin mainittuja asioita, on hyvä pyytää apua. Usein tulee juteltua kavereiden tai puolison kanssa, mutta ehkäpä he ovat liian lähellä sinua eivätkä kenties näe asiaa kuten sinä.

Voisiko keskustelukaverinasi ollakin joku ulkopuolinen? Sinun ei tarvitse olla yksin, vaan yksikin hyvä keskustelu ulkopuolisen kanssa saattaa avata ajatussolmuja ja selventää tilannetta.

Apua on saatavilla. Vaikka vastaukset ovat sinulla itselläsi, uravalmennuksen ammattilainen voi auttaa sinua löytämään nuo vastaukset.

Jos kaipaat tukea uuden urasuunnan löytämiseen, meiltä avun saaminen on tehty helpoksi. Yli kuusikymmentä uravalmentajaa ympäri Suomen ovat valmiina auttamaan sinua. Löytyisikö täältä sinullekin sopiva valmennuskokonaisuus? Tutustuthan verkkokauppaamme: www.katjanoponen.com/verkkokauppa/

Mitä ikinä päätätkään tehdä, toivon sinulle rohkeutta ja toivonkipinöitä tulevaisuuteen, työtilanteesta huolimatta. Sinulla on vain yksi elämä.

PS. Viime vuoden valmennusasiakkaistamme 91 % suosittelee palveluamme.

Olen Noora Kekki, asiakkuuspäällikkö ja uravalmentaja. Toimin tällä hetkellä myös valtakunnallisen myyntipäällikön opintovapaan sijaisena.

Olen idearikas ja toimelias kehittäjäsielu ja uskon positiivisuuden voimaan. Uskon myös, että jokaisella on sisällään voimaa ja kykyjä, joista hän ei ole tietoinen. Luotettavassa ja positiivisen kannustavassa ilmapiirissä nämä ominaisuudet on mahdollista löytää ja valjastaa käyttöön.

”Kukaan ei tiedä, mihin pystyy ennen kuin on yrittänyt.” – Publilius Syrus