Mikä tekee työnantajasta houkuttelevan? Omakohtaisiin kokemuksiini perustuen vastaus on helppo: toimiva työyhteisö.

Kun työtoverit ovat osaavia, fiksuja ja avuliaita, työ sujuu. Siitä onkin tullut monille meistä ensiarvoisen tärkeä asia tässä tehokkaassa, dynaamisessa, alati muuttuvassa maailmassamme.

Haluamme tehdä työmme hyvin ja luottaa siihen, että niin tekee toinenkin. Työnantaja pitää huolen siitä, että työ ylipäätään voi sujua, jotta meillä on mahdollisuus onnistua. Yhteisöllisyyttä arvostetaan.

Inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden voimaa

Meidän odotetaan olevan nopeasti ketteriä ja harkitsevasti hallittuja yhdessä paketissa. Itse arvostan kovasti myös tiettyä tärkeilemättömyyttä, jota yhteisöstämme olen ensimetreistä lähtien tavoittanut.

Välittömyys vaikuttaa suotuisasti ilmapiiriin ja hyvässä ilmapiirissä tuottavuus ja luovuus kasvaa. Inhimillisyydessä edustamme edelläkävijöitä, kun koko liiketoimintamme ja tuotteemme inhimillisyydelle lähtökohtaisesti perustuu.

Rekrytoinneista asti inhimillinen tekijä on tärkeä, kun ihmisten kohtaamisen taitoa, heidän erittäin vaativissa tilanteissaan, tarvitaan. Inhimillisyydestä on tullut työyhteisöjen supervoima, viimeinkin.
Taitavat, osaavat tiimityöntekijät haluavat kehittää niin itseään kuin yhteisöään.

Inhimillisessä työpaikassa pidetään toisista huolta. Kehitetään työtä ja opitaan yhdessä. Osataanpa purnatakin yhdessä, kun sille on aikansa ja paikkansa. Purnaaminen on tärkeää, ja sen salliminen työyhteisöissä vieläkin tärkeämpää. Purnaaminen, jota joku valittamiseksikin kutsuu, vie asioita eteenpäin. Parhaimmillaan purnaaminen puhdistaa ja tuo puhtia.

Jokainen työnantaja hyötyy oikeudenmukaisuudesta. Se on taitoa vaativa laji, ja sen kehittämiseen houkutteleva työnantaja osallistaa asiantuntijansa, oman henkilöstönsä. Oikeudenmukaisuutta sivuaa yhdenvertaisuus, jolla tässä yhteydessä tarkoitan oman paikan löytymistä ja sen löytymisen tukemista organisaatiossa. Autonomia on perustarpeemme, siihen läheisesti liittyen vapauden ja vastuun suloinen liitto.

Houkutteleva työnantaja huomioi työntekijöidensä palkitsemisen monella tasolla; yksilöllisesti ja tiimitasoisesti. Palkitsemisessa huomioidaan koulutus, kokemus ja näytöt. Tulostavoitteet pohditaan huolellisesti, jotta palkitseminen ohjaisi työtämme oikeaan suuntaan. Palkitsemista, ja sen vieruskaveria huomioimista, tapahtuu jokapäiväisessä työarjessa ja sitä tehdään myös pitkällä tähtäimellä. Nykyaikaiset edut päivitetään yksilöllisiksi. Palkitsemisen läpinäkyvyys on luonnollisesti tätä päivää.

Vastuiden kasvaessa palkitsemista muutetaan vastuun kasvamisen myötä. Palkitseminen liikkuu suuntaan, jossa saavutetut tulokset ratkaisevat ja aikaperusteinen sitoutuminen vähenee. Palkitsemisessa säilytetään objektiivisuuden lisäksi subjektiivisuuden elementti, koska onnistumiset on syytä havaita, etenkin 2020-luvulla.

Kohtuullisuutta ja rohkeutta

Kohtuullinen työnantaja huomioi meidät kokonaisuuksina. Eri elämänvaiheet ja -tilanteet tunnistetaan ja niissä tuetaan. Etätyömahdollisuus ja joustavat työajat ovat asiantuntijatyössä melko perussettiä, vaikka arvostankin suuresti etulinjassa lähityötään tekeviä ammattikuntia.

Kohtuulliset työntekijät ja kohtuullinen työpanos nousee arvossaan, koska kohtuullisuudella pärjätään pidemmälle. Kohtuullinen työntekijä on taitava työntekijä. Tästä aiheesta on kirjoittanut asiantuntevasti muun muassa professori Juha T. Hakala.

Rohkea työnantaja on itsensä tunteva. Henkilötasolla itsetuntemuksesta ja itsensä johtamisesta puhutaan väsymiseen saakka. Organisaation itsetuntemus tekee työnantajasta luotettavan. Rohkea työnantaja tunnustaa kehityskaarensa vaiheen, hankkii tarvitsemaansa osaamista ja pitää huolta osaamisesta, joka organisaatiossa jo on.

Rohkea työnantaja on myös alansa edelläkävijä. Hän kulkee omaa organisaatiopolkuaan tuijottamatta liikaa sitä, mitä muut tekevät, toki tietoisena toistenkin touhuista. Rohkeuteen kuuluu riskinottamisen kyky, jota kukin ottaa oman kantokykynsä mukaisesti. Rohkea työnantaja houkuttelee rohkeita, kyvykkyytensä tunnistavia työntekijöitä.

Viisautta ja lujuutta

Viisaus ilmenee kykynä tehdä työstä eettistä, stressiä vähentävää. Työpaikalla ei pidä joutua, eikä missään tapauksessa yksinään, pohtimaan vaikkapa myydyn tuotteen ekologista kestävyyttä, laskutusperustetta asiakkaan suuntaan tai tehtävämme tarpeellisuutta tässä ajassa.

Eettinen stressi uuvuttaa. Nykyaikainen työnantaja järjestää stressin vähentämiseksi työterveytensä tai muiden asiantuntevien tahojen, kuten mentoroinnin, työnohjauksen, coachingin ja/tai tiimipalavereiden, kautta mahdollisuuden kuormittavien tilanteiden purkamiseen sekä ryhmämuotoisesti että yksilötasolla.

Henkisyyttä pidetään yhtenä kuudesta hyveestä, ja se trendaa vahvasti tässä ajassa.

Muunnan sanan lujuudeksi, koska toisten ihmisten elämänvaiheissa rinnalla kulkeminen, ihmissuhdetyö ylipäätään, vaatii lujuutta ja vahvaa oikeudentajua. Se vaatii valmentajan lujuutta ja yhteisöllisen tuen eli työyhteisön lujuutta. Valmentajan työssä ei pelkällä analyyttisyydellä kovin pitkälle pötkitä.

Kenties tämä joku ulottuvuus, jota valmentajuudelle – ja houkuttelevalle työnantajalle 2020-luvulla– haen, on kooste oikeudenmukaisuuden, rohkeuden, kohtuuden, inhimillisyyden ja viisauden hyveistä, joista muodostuu 2020-luvun työnantajan lujuus.

Sen avulla työnantaja kykenee kurkottamaan pidemmälle, suuntaa näyttäväksi työnantajaksi 2020-luvulla.

Olen Katja Kokko ja toimin uravalmentajana Pirkanmaalla. Valmennan ja teen työnohjausta kannustavuuden ja sallivuuden ilmapiirissä, ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti.

Innostun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kysymyksistä osana työhyvinvointia.

“Se mitä on takanamme ja se mitä on edessämme, on pientä siihen verrattuna, mitä on sisällämme.”

0 vastaukset

Jätä kommentti

Haluatko liittyä keskusteluun?
Voit vapaasti osallistua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *