Katja_blogi

Motivoi mua johtaja!!!

johtaja-motivoi-minua-800x404

Johtamisella on tunnetusti huikea vaikutus työn tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja jopa työkykyyn. Johtaja on työn sisällön ja merkityksen lisäksi olennaisimpia henkilöstönsä motivaation lähteitä. Kun työntekijällä on motivaatio kunnossa, yllämainittujen lisäksi se näkyy lähes poikkeuksetta myös sairaspoissaolojen määrässä. Kaikki tutkimukset tukevat sitä, että työstään innostuneet ja motivoituneet palaavat sairauden jälkeen työhönsä nopeammin ja ovat usein myös kiinnostuneita huolehtimaan omasta terveydestään. Hyvän johtamisen merkitystä tulisi korostaa suomalaisessa työelämässä huomattavasti nykyistä enemmän.

Vaikka motivaatiosta ja motivoinnista puhutaan jatkuvasti, niin jokainen johtaja joutuu pohtimaan yhä useammin miten innostaa ja johtaa niin itseään kuin muita epävarmuuden, muutoksen ja jatkuvasti lisääntyvien tavoitteiden paineissa. Samaan aikaan jokainen henkilöstökysely peräänkuuluttaa yksilöllisen johtamisen perään. Yksi vastaus tähän on se, että motivoiva johtaja ei yritä löytää organisaatiossaan vain työlle sopivaa tekijää, vaan miettii mikä työ motivoisi mahdollisimman hyvin juuri tätä työntekijää. Tässä ei voi vain luottaa johtajan kaikkitietävään omaan intuitioon vaan motivaatiokeskustelun pitäisi olla osa arjen avointa dialogia. Jokainen meistä motivoituu hyvin erilaisista asioista ja tuijotamme asioita hyvin eri näkökulmista sekä toimimme eri tavalla. Näen, että tämä dialoginen toimintamalli on osaltaan myös vahvaa arvostusta alaisen tekemää työtä kohtaan.

Hereilläoloajasta vietämme valtaosan töissä, joten ei todellakaan ole merkityksetöntä millä fiiliksellä töitä tehdään. Parhaimmillaan työnimu vie mukanaan ja ajantaju sekä ulkomaailma lähes katoavat, kun työstä saa hienoja kiksejä. Hyvistä hetkistä pitääkin osata ottaa opiksi ja miettiä, mitkä tekijät mahdollistivat tämän huikean kokemuksen. Muistan joskus jonkun superfiksun johtajan verranneen työntekijän motivaatiota gaselliin ja gepardiin. Siinä vertauksessa gaselli liikkui vain silloin, kun se kohtasi pelkoa tai nälkää, eli silloin kun sen oli yksinkertaisesti vain pakko lähteä liikkeelle. Gepardilla puolestaan oli sisäsyntyinen tarve saalistaa. Gepardi saalisti päivittäin, vaikkei sen olisi välttämättä edes tarvinnut.

Nykyjohtajien on tehtävä johtamistyössään kaikkensa saadakseen gepardeja alaisikseen. Näinä aikoina ei ole varaa gasellimaiseen heikkoon työhyvinvointiin, vaan sisäisen motivaation rakentaminen on oltava osa jokaisen johtajan työkalupakkia, sillä se jos mikä maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

OP yritysblogi taloudessa.fi

Katja_blogi

Työhönkuntoutujan suunta on vahvassa kasvussa

Vuoden espoolaisen yrittäjän, Katja Noposen tituleeraaminen pelkästään paikalliseksi yrittäjäksi olisi rankkaa vähättelyä. Noposen nimeä kantava yritys toimii, valmentaa ja kuntouttaa nimittäin 30 paikkakunnalla.

 

Katja Noponen Oy on valtakunnallinen valmennus- ja koulutusalan yritys. Mistään pienestä nappikaupasta ei ole kysymys, sillä yrityksen palveluksessa on yli 50 alan asiantuntijaa ja yritys toimii noin 30 paikkakunnalla. Yrityksen toimialaan kuuluvat muun muassa työhönkuntoutumiseen, työhönpaluuseen ja työllistämiseen liittyvät toimenpiteet. Itse asiassa Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja, jonka palveluja tilaavat muun muassa vakuutusyhtiöt, suurtyönantajat, työeläkevakuutusyhtiöt sekä julkishallinnon organisaatiot.

Katja Noposen päätyminen yrittäjäksi on oikeastaan melkoinen sattuma. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Katja työskenteli johtavana kouluttajana pienessä koulutusalan yrityksessä.

Silloinen toimitusjohtaja sairastui, Noponen perusti oman yrityksen ja osti mukaansa kaksi koulutussopimusta. Kaikki tämä tapahtui vuonna 2002 vain yhdessä viikossa, vaikka Noponen oli toki haaveillut yrittäjäksi ryhtymisestä jo 16-vuotiaasta lähtien. Meni kymmenen vuotta, että yrittäjyyshaave sitten 26-vuotiaana toteutui. ”Perustin siis yrityksen elokuussa 2002 ja muutaman kuukauden kuluttua minulla oli jo viisi työntekijää. Sen jälkeen olemme kasvaneet melko tasaisesti, poikkeuksena ehkä yksi vuosi, jolloin tapahtui 70 prosentin nousu liikevaihdossa”, hän muistelee. Noponen kuvailee itse yrittäjäluonnettaan aktiivisesti uutta etsiväksi. Yrityksen nykyiset palvelut ovatkin muotoutuneet vuosien myötä Katjan tutustuttua alan toimintakenttään ja markkinoihin.

Noponen kertoo, että varsinaisia isoja haasteita ei ole ollut, mutta ehkä merkittävin asia on ollut palvelutarjooman muuttaminen. Hänen yrityksensä palvelut ovat innovatiivisesti mukautuneet kysynnän ja markkinoiden mukaan. Toiminta alkoi julkishallinnolle myytävillä koulutuspalveluilla, mutta nykyään yrityksen liikevaihdosta tämä toiminta on hyvin pieni osa. ”Tällä hetkellä meidän päätuotteemme on auttaa työnantajia selviytymään paljon sairauslomia omaavien tai työkykyriskihenkilöiden kanssa sijoittamalla heitä uusiin tehtäviin”, Noponen kertoo. Toiminnan kannattavuus ja palveluiden laatu ovat säilyneet erittäin hyvällä tasolla kasvusta ja palvelutarjooman muuttumisesta huolimatta. ”Olen varsin määrätietoinen ihminen, tiedän mihin tähtään ja mitä haluan saavuttaa. Luonteeni on sellainen, että aina voi tehdä vähän paremmin ja enemmän.”

MENESTYSTEKIJÄNÄ OIKEANLAISET PALVELUT

Jotain Noponen on yrittäjäurallaan tehnyt oikein, sillä yrityksen kasvu ja tulos ovat olleet erittäin mukavalla tasolla. Vuonna 2010 liikevaihto oli 1,6 miljoonan euron luokkaa ja tulos 155 000 euroa. Viime vuonna liikevaihto oli liki 3,3 miljoonaa euroa ja tulos huimat 664 000 euroa, nettotulos vähän yli 20 prosenttia liikevaihdosta.

Noposen mukaan yksi tärkeä menestystekijä on ollut oikeanlaisten palvelujen kehittäminen. ”Palveluita täytyy jatkuvasti kehittää sekä muuttuviin asiakastarpeisiin vastaamiseksi, että kilpailijoista erottautumiseksi. Vähintään yhtä tärkeää kuin oikeiden palveluiden löytäminen on niiden tuottaminen laadukkaasti.” Hän kertoo, että Suomi on niin pieni markkina, ettei täällä ole varaa menettää vanhoja asiakkaita huonon laadun takia. ”Korkean laadun tuottaminen kaikissa palveluissamme on meille todella tärkeää.”

Yrityksen menestys on myös noteerattu ennen Vuoden espoolainen yrittäjä -palkintoakin. ”Olemme saaneet paljon palkintoja, ja yksi pysäyttävä hetki oli, kun esimerkiksi Kauppalehti kertoi yritykseni olevan yksi parhaiten menestyneimpiä yrityksiä, jossa ylimmässä johdossa on nainen”, Noponen iloitsee. Hän kertoo, että menestyksen eteen on tehty paljon töitä. ”Arvostan suuresti saamiani palkintoja, ne ovat jokainen osaltaan vieneet yritystoimintaani eteenpäin. Suuri kiitos palkinnoista kuuluu kanssani yritystä johtaville esimiehille ja kaikille yritykseni työntekijöille”, Noponen hehkuttaa.

TERVEYDENHUOLTOALALTA YRITTÄJÄKSI

Noposen tie vei lukiosta opiskelemaan sairaanhoitajaksi Lappeenrannan englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Mielessä oli tosin ensin aivan muunlainen alavaihtoehto. ”Olin lukemassa kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin ja näin lehdessä englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen mainoksen ja hain kouluun ja pääsin sisään. En ollut koskaan ajatellut työskenteleväni varsinaisesti sillä alalla, mutta sairaanhoidon opettajan työ oli kiinnostava tavoite silloin”, muistelee Noponen.

Kunnianhimoisen naisen opiskeluinto ei laantunut myöhemminkään, vaan hän opiskeli työn ohessa psykoterapeutiksi. Koulun penkiltä tie vei suoraan pieneen koulutusalan yritykseen, josta tie vei sittemmin yrittäjäksi.

Katjan vei terveydenhuoltoalalle verenperintö, sillä perheessä kaikki ovat olleet terveydenhuoltoalalla. Lähin yrittäjä lähipiirissä on jo Noposen poismennyt mummo, joka oli kauppias. Noponen on kuitenkin pienestä pitäen pitänyt itselleen yrittäjyyttä todennäköisenä työllistymisvaihtoehtona. ”Minua on aina kiinnostanut työ, jossa omalla työpanoksella on iso merkitys. Olen myös maalta kotoisin ja minua on jo kotikasvatuksessa kannustettu tekemään aina paljon töitä. Yrittäjäopintoja minulla ei ole, kaikki siihen liittyvät asiat on opiskeltu käytännön kautta”, hän kertoo. Noposen mies työskentelee taloushallinnon johtotehtävissä ja sieltä Noponen onkin saanut sille puolelle tarvittaessa apuja.

OMAN ALANSA MARKKINAJOHTAJA TÄHYÄÄ ULKOMAILLE

Tuore Vuoden espoolainen yrittäjä näkee kotikaupunkinsa hyvänä paikkana yrittää. ”Täällä on osaavaa työvoimaa hyvin tarjolla, hyvät liikenneyhteydet, hyvät toimitilat, kaikki perusasiat ovat kunnossa. Toki meidän toiminnasta suuri osa on muualla kuin Espoossa, mutta täältä käsin on hyvä johtaa koko Suomen toimintojamme”, kehuu Noponen.

Katja Noponen Oy on nykyisin oman alansa markkinajohtaja. Tulevaisuudenhaaveet liittyvät markkinajohtajuuden säilyttämiseen, tasaiseen kasvuun ja hyvään tuloksentekoon. Hän uskoo, että heidän palveluillaan on jatkossakin suuri merkitys niin yhteiskunnalle, kuin yksilölle ja elinkeinoelämälle. Palveluiden kautta työllistyy tuhansia henkilöitä, ja lisäksi satoja aloittaa ammatillisen koulutuksen, perustaa yrityksen tai sijoittuu muuhun työelämään johtavaan toimintaan. ”Korkean laadun ylläpitäminen palveluissamme on minulle myös todella tärkeää. On mahdollista, että jossain vaiheessa palveluitamme tullaan tarjoamaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle”, visioi Noponen ja jatkaa: ”Tällä hetkellä ei ole vielä konkreettisia suunnitelmia kansainvälistymisen suhteen, mutta tavoitteena on aloittaa asian selvittelyt todennäköisesti viimeistään ensi vuoden aikana.”

Teksti: Ville Kormilainen
Kuvat: Nina Mönkkönen

Business Espoo 2016

Firma2

Katja Noponen Oy – när drömmar blir verklighet

Katja-Noponen-lehitleike

Katja Noponen valdes i år till årets företagare i Esbo, en av landets största lokalföreningar. Som kvinna är Katja ett sällsynt undantag bland tillväxtföretagare, och även av de mest framgångsrika verkställande direktörerna är bara en tiondel kvinnor. Hur blev Katja en framgångsrik tillväxtföretagare?

Eget företag 2002

År 2002 arbetade Katja, en 26-årig sjukskötare, på ett utbildningsföretag vars målgrupp bestod av arbetslösa och invandrare. Litet oväntat erbjöds hon möjligheten att ta över en del av verksamheten, men hon var tvungen att grunda ett företag på en vecka – därav det snabbt påhittade och mindre fantasifulla firmanamnet Katja Noponen Oy.

I början var företagets kunder för det mesta offentliga aktörer. Företaget fortsatte att utbilda arbetslösa och invandrare och samarbetade med den offentliga förvaltningen, bland annat arbetskraftsbyråer. Katja började ensam i augusti 2002, men i december samma år hade hon redan 5 anställda. Idag är antalet anställda cirka 60.

Från sjukskötare till tillväxtföretagare

Enligt Katja tänkte hon egentligen aldrig bli sjukskötare utan hennes mål var att bli lärare inom sjukvården. Men planerna ändrades i och med det egna företaget.

Katja märkte snabbt att den offentliga förvaltningens tjänster var mycket hårt konkurrensutsatta och började fundera på andra alternativ. Företaget började utveckla tjänster för arbetspensionsförsäkringbolag och den privata sektorn.

Affärsidén har kristalliserats under åren. Idag är Katja Noponen Oy Finlands största rehabiliteringsföretag av arbetskraft. Företagets huvudprodukt är att hjälpa arbetsgivare att på bästa möjliga sätt stöda anställda som har mycket sjukfrånvaron eller risker för arbetsoförmåga. Katja Noponen Oy hjälper hitta nya arbetsuppgifter för dessa personer. Årligen hittar företaget ett nytt jobb för tusentals finländare – inte mindre än 78 procent av kunderna återvänder till arbetslivet.  Det nuvarande ekonomiska läget har förlängt processerna något men resultaten har förblivit lika bra.

Kundkretsen och verksamheten har utvidgats

Sjuk- och invalidpensioner är en enorm kostnadsfaktor för företag och samhället. Därför har allt fler arbetspensionsföretag och stora privata företag börjat anlita Katjas tjänster. Katjas företag utreder vad en persons återstående arbetsförmåga är och vad han eller hon ännu klarar av. Också antalet outplacement- uppdrag har ökat, och bland Katjas kunder finns många stora teknologiföretag.

För närvarande anlitar 25 av Finlands 30 största företag Katja Noponen Oy:s tjänster. Företagets verksamhet har stor samhällelig betydelse genom lägre stöd- och pensionskostnader samt ökade skatteintäkter. Och företagets tjänsteurval är omfattande: rehabilitering, förlängning av arbetskarriärer, arbetsgemenskapscoaching, outplacement osv. Också privatpersoner kan anlita Katjas företag och få personlig coaching och rekryteringshjälp.

Idag sysselsätter Katja Noponen Oy ca 60 personer på 30 orter i Finland. De nordligaste kunderna bor i Karigasniemi, nära den norska gränsen.  Katja Noponen Oy har fördubblat sin omsättning på fyra år. År 2014 var företagets omsättning närmare 3,3 miljoner euro, affärsvinst nästan 25 procent av omsättningen och nettoresultat inte mindre än 664 000 euro.

En dröm som har förverkligats

En stor del av framgången beror enligt Katja på hennes yrkeskunniga personal. En företagare har ju den stora fördelen att hon själv kan välja sina kolleger. De anställda kommer från flera olika branscher och har examina i väldigt olika ämnen, men det viktigaste är att de kan ”sälja” dvs. övertyga den person som de arbetar med att det alltid lönar sig att arbeta.

Enligt Katja har hon själv kunnat förverkliga sina drömmar – det här är hennes drömyrke. Samtidigt som hon har skapat ett framgångsrikt företag har hon kunnat bidrag till samhället – och framför allt hjälpa enskilda individer att hitta arbete trots svårigheter och utmaningar.

TEXT MARIANNE SUNDBLAD BILD ROBERT ÖRTHÉN

Katja_blogi

Johtajan somekaapinovi narisee

Vaikka asiasta on jauhettu jo muutama vuosi, on selvää, että sosiaalinen media on tullut osaksi johtamistyötämme, tahdoimme sitä tai emme.  Itsekin melko tuoreena some-käyttäjänä olen lyhyessä ajassa ymmärtänyt sosiaalisen median ison arvon tämän päivän monikanavaisessa yritysjohtamisessa. Somen aktiivikäyttöön tulee tänä päivänä painetta joka suunnasta ja kärjistetysti voikin sanoa, että meissä johtajissa on joko aktiivisia somepelureita tai perässähiihtäjiä. Esimerkillinen johtaja kun on itse eturivissä näyttämässä mallia, sillä someviestintä ei ole enää pelkästään yrityksen viestinnästä vastuullisen henkilön tehtävä.

Nykypäivän johtajia halutaan seurata somessa ja odotukset viestinnästä ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Valitettavan harva johtaja kuitenkin käyttää tämän kanavan hyödykseen ja liian monet johtajat ovat silmät tiukasti kiinni ja hiljaa. Sosiaalinen media on tullut osaksi nykyjohtajan vaikutustyövälineitä, joka mahdollistaa omalta osaltaan yrityksen menestyksen. Somen avulla voi viestiä niin yhtiön strategiaa, arvoja kuin vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin.

Pelottavinta ja samalla kaikkein kiehtovinta tässä on se, että johtajan täytyy olla omalla persoonallaan somessa läsnä – vain se tekee viestinnästä kiinnostavaa. Johtajan somea ei voi ulkoistaa ja some vaatiikin lähes loputtoman läsnäolonsa myötä aikaa, jolloin jokaisen johtajan on määriteltävä mihin ja kuinka paljon aikaansa someen priorisoi. Jos somen hyödyistä ei ole johtajalla itsellään selkeää kuvaa, harvemmin silloin someviestintäkään on linjassa yrityksen muun toiminnan kanssa. Tämä on ymmärrettävää, sillä some on asia, jonka harvoin voi muuntaa suoraan rahaksi. Samalla informaatiotulva joka suunnasta on valtaisa.  Tulvasta huolimatta oman someaktiivisuuden lisäksi on tärkeää seurata vähintään muutamaa oman alansa edelläkävijää, aivan kuten sinuakin johtajana seurataan.

Some vaatii sen, että johtaja tuo oman persoonansa ja henkilökohtaisen johtajuutensa kulmahuoneen hämärästä avoimena pelikentälle. Tämä on uutta, sillä vuosikymmenet on Suomessa oma persoona ja johtajuustapa pidetty visusti piilossa. Läpinäkyvyys onkin tärkeä osa someviestintää.

On myös tutkittu, että ihmisiä seurataan mieluummin kuin organisaatioita. Tämän päivän tiennäyttäjäjohtaja tuokin oman arvomaailmansa ja johtamisunelmansa julkisiksi, ymmärtäen samalla somen riskit antaessaan ajatuksensa pahimmillaan tuhansien anonyymien raadeltaviksi. Raatelun riskit on kuitenkin kaikissa medioissa aina olemassa, mutta tänä päivänä somesta pois jääminen on mielestäni paljon isompi riski kuin somevirran mukaan heittäytyminen.

OP yritysblogi taloudessa.fi

Katja_blogi

Vien tän äärirajoille ja rohkenen johtaa täysillä

johtaminen
Johtajalla on keskeinen vastuu siitä, että työyhteisö suoriutuu jatkossakin yhä haasteellisimmista tehtävistä, tämä taas on edellytys sille, että toiminta tuottaa jatkossakin tulosta. Johtajan tärkeimpiä rooleja on synnyttää, rohkaista, innostaa ja ylläpitää jatkuvaa kehitystä. Yksikään organisaatio ei tässä nykytilanteessa kestä jäädä paikoilleen, vaikka tilanne olisikin sillä hetkellä näennäisesti hyvä.

Organisaatiot ja me johtajat kärsimme liian usein heittäytymisen ja rohkeuden puutteesta. Samalla rohkeudesta on tullut lähes avainasia nykyajan yritysmaailmassa esimerkiksi muutosjohtajuutta pohdittaessa, nykytilanteessa jossa jokainen johtaja on muutosjohtaja, tai ainakin hänen pitäisi sitä olla. Rohkeuden perään huutaessani lukuisat tutkimukset samaan aikaan osoittavat, että ihmiset arvostavat elämässään ennen kaikkea turvallisuutta ja rutiineja. Rohkean johtajan tulee ottaa kuitenkin jatkuvasti työssään epäonnistumisen riskejä ja kulkea rutiineja rikkoen reippaasti edellä, samalla epäonnistumista ja muutosvastarintaa pelkäämättä. Kärjistetysti voisikin sanoa, että et ole muutosjohtajana onnistunut, jos joku ei jostain pahoita mieltään. Paljon kun tekee, niin jokaisella hyvällä johtajalla on rohkeutta myös välillä epäonnistua.

Hyvä johtaja turvaa yrityksen kehittymisen muuttuvan maailman mukana, nykyään ei riitä että vain sivustakatsojana oppii muiden rohkeudesta. Itseasiassa näitä perässä suksivia johtajia ei menestyvä yritys juurikaan kaipaa, vaan tämän päivän maailma haluaa niitä, jotka uskaltavat juosta ensimmäisenä pelikentälle. Johtaminen vaatii päivittäistä rohkeutta poiketa totutuista kaavoista ja uskallusta uida välillä kylmässäkin vedessä vastavirtaan. On pelottavaa huomata, että meillä johtajilla on usein liian paljon paikkoja, ainakin hetkellisesti väistellä vastuuta tai hankalia päätöksiä. Rohkea johtaja ei väistele, vaan saattaa asiat viivyttelemättä loppuun ja panee samalla omalla toiminnallaan pisteen muutoksiin kuuluvalle turhalle vatvomiselle.

Joku viisas on joskus sanonut, että lahjakkaat työntekijät eivät jätä huonoja tai hyviä yrityksiä, mutta he jättävät huonoja esimiehiä. Esimies, joka uskaltaa tehdä vaikeitakin päätöksiä on varmasti arvostetumpi, kuin johtaja, joka jättää päätökset tekemättä. Iänikuinen varovaisuus ja pelko epäonnistumisesta ovatkin yksi pahimpia asioita, mitä johtaja voi duunisalkussaan mukanaan kantaa. Näillä ajatuksilla toivon kaikille meille johtajille rohkeutta astua reippaasti sen kuuluisan oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kääritään hihat ja ryhdytään töihin. Meillä ei ole varaa jättää rohkeuttamme käyttämättä.

OP yritysblogi taloudessa.fi

yrittäjä_5_15

Uudet askeleet

kuva1

Kuntoutus- ja valmennusalan yritys Katja Noponen Oy on 13 vuodessa noussut alansa markkinajohtajaksi. Mitkä viisi asiaa ovat johtaneet menestykseen?

Toimisto on sisustettu vaaleilla pinnoilla ja huomattavan monella viherkasvilla. Kop, kop, kop, kopisevat yrittäjän kultaiset korkokengät lattiaa vasten, kun hän saapuu valkoinen shaali liehuen.  Käytävän varrella on tusina huonetta, joiden vakiovarustukseen kuuluu nenäliinapaketti. Työkykynsä tai työnsä menettäneen ihmisen silmiin kohoavat usein kyyneleet, kun hän pohtii tulevaisuuttaan.  Vuosittain näiden seinien sisällä puidaan tuhansien ihmisten työasioita. – Ne ovat itsetunnolle isoja kysymyksiä, mutta ne käsitellään pois, silla meillä ei jäädä kieriskelemään ongelmiin, yrittaja Katja Noponen sanoo.

Katja Noponen Oy:n asiakkaiksi päätyneet ihmiset ovat voineet esimerkiksi vammautua tapaturmassa, joutua irtisanotuiksi yt-aallossa tai muulla tavoin menettää työnsä, työkykynsä tai osan siitä. Heistä suurin osa on päätynyt Katja Noposelle työeläkeyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden sekä suuryritysten kautta. Noposen uravalmentajat auttavat ihmiset jaloilleen ja uusiin töihin.

Apuna uravalmentajilla on muun muassa lista, joka pitää sisällään yli 800 ammattia.  – Koko ajan tulee uusia toimialoja, joista pitää olla kartalla. Selvitämme myös, millä aloilla on ali- ja ylitarjontaa. Nyt esimerkiksi tuholaistorjujan ammattiryhmä on kasvussa, Noponen kertoo.
Mika sai Noposen lähtemään yrittäjäksi, joka torjuu työkyvyttömyyttä?

KATJA NOPONEN PÄÄTTI

jo 16-vuotiaana, että hänestä tulee yrittäjä. Isän tuttavapiiriin kuului menestyviä yrittäjiä, joidenlaiseksi Noponenkin halusi. Häntä kiehtoi se, miten paljon omalla työpanoksella voi saada aikaan. Alan valinta oli helppo. Äidilla, isällä ja siskolla oli terveydenhuoltoalan koulutus, joten myös Noponen lähti opiskelemaan alaa.

Etelä-Savossa Juvalla kasvanut Noponen lähti ensin Lappeenrantaan, ja sieltä Helsinkiin. Hän opiskeli sekä sairaanhoitajaksi, että psykoterapeutiksi. Noponen innostui opettamisesta ja kouluttamisesta, ja sai kouluttajan pestin pienestä yksityisestä yrityksestä. Kun yrityksen toimitusjohtaja sairastui ja liiketoiminta joutui vaakalaudalle, Noponen ryhtyi katselemaan muita alan työpaikkoja.  Lopulta hän päätti kuitenkin perustaa oman yrityksen ja osti kaksi koulutussopimusta, joita oli aiemmin hoidettu sairastuneen toimitusjohtajan yrityksessä.

– Minulla oli vakituinen työpaikka tarjottuna jo toisaalla, mutta hyppäsin tuntemattomaan, enkä ottanut eläkevirkaa vastaan. Se oli enemmän minua, vaikka sairaanhoitajataustalla yrityksen perustamisessa oli paljon uutta, Noponen toteaa.

– Kymmenen vuotta siinä meni haaveillessa yrittäjyydestä, ennen kuin sain oman yrityksen perustettua, mutta siitä se sitten lähti. Oli kauhea kiire, kun viikossa piti saada y-tunnus ja yritys rekisteröityä Kaupparekisterissä, Noponen muistelee.

Elettiin vuoden 2002 elokuuta. Katja Noposesta oli vihdoin tullut yrittäjä. Kolmetoista vuotta myöhemmin yrityksessä työskentelee yli 60 työntekijää yli 30 paikkakunnalla. Valtakunnallisen valmennus- ja kuntoutusalan yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti hipoen viime vuonna jo 3,3 miljoonaa euroa.

Työhönkuntoutumiseen, työhönpaluuseen ja työllistämiseen liittyviä palveluita tarjoavasta Katja Noponen Oy:stä on tullut oman alansa markkinajohtaja. Miten siinä niin kävi? Yrittäjä pöyhii sohvatyynyä, nojautuu selkänojaan, ja alkaa kertoa. – Menestyksen taustalla on ainakin viisi valttikorttia: tinkimätön työ kasvun eteen, tuloksellisuus, toiminnan valtakunnallinen laajuus, yksilöllinen asiakaspalvelu sekä työkykyisyyden yhteiskunnallinen merkittävyys.

KASVU

Katja Noponen on tehnyt kaikkensa yrityksensä kasvun eteen.

– Työasiat ovat ensimmäisenä mielessä aamulla kun herään, ja viimeisenä mielessä, kun menen nukkumaan, hän tunnustaa.

Yrityksen ensimmäisinä kuukausina Noponen sai käytännön asioihin paljon apua isältään ja mieheltään. Kun yritys oli ollut pystyssä reilun vuoden, Noposen isä kuoli tapaturmaisesti.

– Olin selvästi isän tyttö. Tein omaa surutyötäni kasvattamalla yritystä, Noponen kertoo.

– Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana tein varmaan noin 20 vuoden työt. Nyt kun minulla on pieni lapsi, niin joutuu ottamaan vahan hitaammin, Noponen jatkaa.

Alkuaikoina yrityksen asiakkaina oli pelkästään julkisen sektorin tahoja. Kovemman kasvun vuoksi Katja Noponen Oy on viimeisen kuuden vuoden aikana keskittynyt yksityiseen sektoriin.

– Julkishallinnon puoli oli äärimmäisen kilpailtu. Sen osuus on meillä enää 5 – 10 prosenttia. Yksityisellä puolella on isoja yrityksiä sekä paljon enemmän mahdollisuuksia, mikä on liiketoiminnallisesti järkevämpää, Noponen kertoo.

Suomen 30 suurimmasta yrityksestä Katja Noposen asiakkaana on ainakin 25. Toimialoihin lukeutuu muun muassa metsäteollisuutta, teknologia-alaa ja päivittäistavarakauppaa.

TULOKSELLISUUS

Katja Noponen Oy:n kurssia ohjaavat yrittäjän luomat vahvat tulostavoitteet.

– Olen kontrollifriikki ja perfektionisti. Kärjistetysti voi sanoa, että mikään ei riitä. Se on luonteeni, Noponen tunnustaa.

Yrittäjän nimeä kantava yrityksen nimi velvoittaa hyviin tuloksiin.

– Meille on kehittynyt todella hyvä maine. Omalla nimellä tätä teen, joten jos yritykseni tekisi sutta ja sekundaa, en voisi sitä hyväksyä. Yhtenä tuloksen mittarina on se, että, 78 prosenttia yrityksen uravalmentajien pakeilla käyvistä ihmisistä palaa takaisin työelämään.

– Se on huipputulos, mutta on siinäkin vielä prosentteja täytettävänä, Noponen sanoo.

Kolmekymppinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä hyvin tienaava henkilö voi helposti maksaa työnantajalleen jopa miljoona euroa. Katja Noponen tekee töitä sen eteen, ettei näin kävisi.

Tulosten parantamiseksi jokaisen uravalmentajan työtä seurataan hyvin tarkkaan. Tuloksellisuus kytkeytyy myös markkinointiin, joka on pidättyväistä. Yritys ei ole mainostanut kertaakaan 13 vuoden olemassaolonsa aikana, eikä todennäköisesti aio tehdä niin jatkossakaan.

– Se on ollut alusta asti harkittua, silla se mitä siihen sijoittaa, ei tuota meidän alalla tarpeeksi takaisin, Noponen sanoo.

Erillinen myyntiorganisaatio on ollut yrityksessä toiminnassa vasta vuoden ajan. Noponen on yrityksen ainoa omistaja ja hallituksen varsinainen jäsen. Kaikkien lankojen pito on ollut oleellista menestymisen kannalta, mutta viime vuosina Noponen on pystynyt jakamaan joitakin tehtäviä alaisilleen.
– Se on ollut oma oppimiskokemuksensa. Vuoden alusta meillä on ollut kolme kehityspäällikköä. Olen vuosien myötä antanut lankoja niille, jotka ovat tehneet pitkään kentällä työtä, ja joilla on substanssiosaamista.

VALTAKUNNALLISUUS

Katja Noponen Oy toimii ympäri Suomen. Pohjoisimmat asiakkaat asuvat Karigasniemellä Norjan rajan tuntumassa.

– Tämä on yksi menestystekijä. Valtakunnallisesti ei ole ketään muuta, joka pystyy tarjoamaan tämän palvelun tällä laajuudella, Noponen sanoo. Suomessa ei ole toista samankokoista yritystä, joka olisi erikoistunut ainoastaan Noposen tarjoamiin kuntoutus- ja valmennuspalveluihin.

Kilpailijoiden puutteessa Noposen vastuulle on suotu lähes puolet Suomen työeläkekuntoutuksista.

– Yritysten ostamat palvelut ovat selkeästi kasvussa. Yritykset kaipaavat vastuullista kumppania miettimään työkykyriskeihin liittyviä palveluita. Kelan kuntoutukset tulevat vähentymään määrärahojen leikkausten takia, joten ammatillisen kuntoutuksen puoli tulee vielä kasvamaan, Noponen uskoo. Ammatillinen kuntoutus keskittyy jäljellä olevaan työkykyyn ja tarvittaessa myös uusien urapolkujen konkreettiseen luomiseen. Kuntoutuksen tarpeissa on eroja sekä toimialojen että maakuntien välillä.

– Vivahde-eroja näkyy. Pohjalainen isäntä odottaa aika pitkään ennen kuin lähtee valittamaan vaivoistaan lääkärille, Etelä-Suomessa lääkäriin hakeudutaan ehkä herkemmin. Meillä on asiakasyrityksiä, joissa on samalla toimialalla pienemmät sairauspoissaolot Pohjanmaalla kuin etelässä.
Tulevaisuudessa yritys saattaa laajentua muihin Pohjoismaihin. – Suomen markkina-alue on rajallinen, eikä voida täällä loputtomasti kasvaa. Kasvunnälkää on, joten jossain vaiheessa suuntaamme ehkä Suomen rajojen ulkopuolelle, Noponen kertoo ja korjaa rannekellonsa asentoa.

YKSILOLLINEN ASIAKASPALVELU

Katja Noponen Oy on erikoistunut työkyvyttömyysriskien hallintaan, sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä ennenaikaisesti eläköityvien työntekijöiden uudelleensijoittamiseen. Asiakkaat tulevat Noposelle usein suoraan yritysten henkilöstöhallinnosta tai työterveyshuollosta.

– On ehkä saatettu jo pohtia kevennettyä työtä tai siinä ei ole onnistuttu. Kun yritys nostaa kädet pystyyn, ettei heillä ole enää keinoja, niin me tarjoamme auttavat kädet.
– Me emme mieti, että mitä vikoja tai vammoja ihmisellä on, vaan mikä on hänen jäljellä oleva työkykynsä ja millaisista asioista hän on kiinnostunut, Noponen jatkaa.

Asiakkaat tavataan lähes aina kasvokkain. Valmennus on yksilöllistä, koska sen on todettu olevan tehokkaampaa kuin ryhmävalmennuksen. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi uusi koulutus, suora työllistyminen toisaalle tai vaikkapa oppisopimuskoulutus. Asiakkaiden kirjo on laaja.
– Meillä on 17-vuotiasta mopokolarin ajanutta, joka on saanut aivovamman. Sitten on 60-vuotiasta talousjohtajaa, joka on saanut kultaisen kädenpuristuksen, mutta ei halua vielä eläkkeelle.
Noposen mieleen on jäänyt erityisesti 47-vuotiaan tavaratalon johtajan tarina. Masentunut nainen tuli Noposen asiakkaaksi työnantajansa kustantamana. Kävi ilmi, että hän oli aina haaveillut eläintenhoitajan ammatista. Noin yhden kolmasosan suuruinen palkka aiempaan verrattuna ei jarruttanut uutta uravalintaa, sillä nainen oli maksanut asuntolainansa ja lapset olivat jo aikuisia.

-Hän kouluttautui unelma-ammattiinsa eläintenhoitajaksi ja eläinklinikka oli ihan äärimmäisen iloinen, että he saivat työntekijäksi tämäntaustaisen henkilön. Minulle tulee aina kylmät väreet, kun kuulen meidän onnistumisista, Noponen kertoo.

YHTEISKUNNALLINEN MERKITTAVYYS

Työikäisten ihmisten syrjäytyminen työelämästä tulee yhteiskunnalle ja yrityksille kalliiksi.Esimerkiksi kolmekymppinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä hyvin tienaava henkilö voi helposti maksaa työnantajalleen jopa miljoona euroa. Katja Noponen tekee töitä sen eteen, ettei näin kävisi. Työkyvyttömyyttä. voidaan ehkäistä. esimerkiksi työnkuvan muutoksilla, kuntoutuksella tai uudella ammatilla.

Noposen asiakkaista noin 90 prosenttia on osatyökykyisiä.
– Heitä ei hyödynnetä Suomessa tarpeeksi, Noponen sanoo. – Kuntoutukseen meno on toki hyvä, mutta heidän tilanteeseensa pitäisi puuttua jo paljon ennen tätä. Monet työnantajat kuvittelevat, että on ystävällistä olla puuttumatta sairauslomiin tai työkykyyn, vaikka se on suurimpia virheitä, mitä voi tehdä. Yksi sairauslomapäivä voi maksaa työnantajalle useita satoja euroja, joten hyvinvointia kannattaa vaalia. Myös työterveyshuollon pitäisi Suomessa ottaa enemmän vastuuta, Noponen sanoo ja vaihtaa asentoa.

– Ei saa olla vain sairausloma-automaatti. Käymme usein ohjeistamassa myös asiakasyritystemme työterveyshuoltoa, että työkykyriskeihin pitää puuttua ajoissa. – Emme ole taikureita, ja osalle sairauksista ei voi mitään. On kuitenkin selvää, että olisi kansantaloudellisesti merkittävää vaikutusta, jos työkykyriskeihin osattaisiin puuttua riittävän ajoissa. Noponen on erityisen huolissaan työuupumuksesta kärsivistä kolmekymppisistä. Joka päivä yli viisi alle 35-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Suuret yritykset maksavat työntekijöidensä eläkkeen, mutta pienten yritysten kohdalla työeläkeyhtiöt vastaavat eläkkeiden maksusta

MENESTYS

on tullut Katja Noposelle osittain yllätyksenä. Niin on muun muassa pokannut Vuoden nuori johtaja -tittelin sekä sijoittunut kolmanneksi kansainvälisessä Creative Young Entrepreneur Award -kilpailussa.

– Myös ulkopuolella on nähty meidän tekemän työn arvo. Suosionosoitukset tulevat silti yllättäen, eikä niitä osaa odottaa.

Näin kävi myös viime vuoden marraskuussa, kun Noponen valittiin Vuoden yrittäjänaiseksi. Toimiston käytävä oli yhtäkkiä täynnä naisia kukkakimppuineen onnittelemassa.

-Sen takia on aina hyvä olla pullo samppanjaa kylmässä. Koskaan ei tiedä, milloin on aihetta hyvään juhlaan.
Katja Noponen Oy:ssä myös eletään, kuten opetetaan. Sairauspoissaoloja on niukasti, työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä, ja johdon ja alaisten välit ovat mutkattomat. – Voi olla, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, mutta meillä onneksi on, Noponen naurahtaa. – Henkilöstö on hyvin motivoitunutta ja sitoutunutta, ja johto antaa heille paljon suoraa palautetta. Tämä voi olla myös yksi menestyksen siemen, Noponen lisää

Yrittäjät epätietoisia ammatillisesta kuntoutuksesta

Yrittäjä Katja Noponen on huolissaan siitä, miten huonosti yrittäjät tietävät ammatillisesta kuntoutuksesta omalla kohdallaan. Yrittäjien taloudellinen tuki ammatilliseen kuntoutukseen määräytyy heidän maksamansa YEL-maksun mukaan.

– Yrittäjät eivät useinkaan mieti tätä, kun kaikki on hyvin, Noponen toteaa.

YEL-maksu on sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistama prosenttimäärä työtulosta. Eläketurvakeskus julkaisee vuosittain ohjeen siitä, millä tasolla kokoaikaisen yrittäjän työtulon tulisi olla eri toimialoilla. Vuonna 2015 YEL-maksu on alle 53-vuotiailla yrittäjillä 23,7 prosenttia ja yli 53-vuotiailla 25,2 prosenttia YEL-työtulosta.

– Meillä on valitettavasti myös niitä, jotka eivät voi lähteä kuntoutukseen, koska YEL:iä on maksettu liian vähän, eikä taloudellisesti ole mahdollista aloittaa kuntoutusta, Noponen kertoo.
Työkyvyn voi menettää niin staattisessa työssä kuin tapaturmassa. – Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Yrittää voi saada esimerkiksi niskakuluman tai ajaa autokolarin, ja kuntoutumisen taloudellinen tuki menee sitten YEL:in mukaan.

Teksti Katri Simola
Kuva Aleksi Poutanen
Yrittäjä -lehti 05/2015

Katja_blogi

Vastuullisuus, kilven kiillottamista vai rahaa viivan alle?

Kimaltavissa ja kullatuissa mainoslauseissa vastuullisuus nousee lähes aina väistämättä esiin. Suuyrityksille yritysvastuullisuus on lakisääteisestikin arkipäivää, mutta ei pidä vähätellä aidon vastuullisuuden merkitystä myöskään pienemmille yrityksille.

Omassa yrityksessäni vastuullisuus on nostettu tietoisesti käyttöön olennaisena osana toiminnan kehittämistä. Samalla se tuo yhtiöömme konkreettista kilpailuetua. Olen usein sanonut, että kun olen omalla nimelläni tässä mukana ja jos alamme tehdä sutta ja sekundaa, lopetamme koko homman. Meille vastuullisuus on iso mainekysymys ja yksi menestyksen avaimia.

Jokaisen yrittäjän onkin tärkeää määritellä, mitä vastuullisuus itselle tarkoittaa ja millaisia aitoja toimia se edellyttää näkyäkseen oikeana arvona myös asiakkaalle.

Meillä iso osa konkreettista vastuullisuuttamme ovat valmennusasiakkaamme. Hoidamme lähes 50 % osuutta Suomen työeläkekuntoutuksesta, joten vaatimattomasti sanoen vastuullamme on tuhansien valmennusasiakkaiden loppuelämän lisäksi toimeksiantajan odottamat hyvät tulokset. Jatkossakin meidän on aina löydettävä hyvä ratkaisu lähes 80 %:lle asiakkaistamme. Meillä vastuullisuus luo siten osaltaan myös merkittävää hyvinvointia.

Hyvinvointia niin valmennusasiakkaillemme kuin toimeksiantajillemme ovat konkreettisesti tekemässä henkilökuntamme ja siellä hyvä henkilöstömaineemme. Muistan jostain lukeneeni, että hyvä maine toimii kuin magneetti ja etenkin henkilöstön osalta se on minusta erinomaisen osuvasti sanottu. Vastuullisuudessa kun viime kädessä vain käytännön toimet ratkaisevat ja avoimuus sekä innovatiivisuus tukevat nykypäivän vastuullista johtamista. Itse näkisin vastuullisuuden yhtiössäni myös niin, että yrityksellä on taloudellisten ja oikeudellisten velvollisuuksien lisäksi myös laajempia velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan ja siten tekemällämme työllä on oma tärkeä roolinsa yhteiskunnan vakauden edistäjänä.

Jos vastuullisuuden näkee vain oman kilven kiillottamisena, kannattaa unohtaa koko juttu, sillä se ei pidemmän päälle varmasti toimi. Taasen, jos sen näkee jokapäiväiseen arkeen tuotuna hyvänä kilpailuetuna, on asia täysin toinen. Ei pidä väheksyä sitäkään, että vastuullisuus tuo aina myös rahaa viivan alle ja kannattavan tuloksen tekeminen on omalta osaltaan vastuullisuutta. Menestyneen liiketoiminnan kautta voimme luoda uusia työpaikkoja ja samalla hoidamme myös asiaan kuuluvat verovelvoitteet Suomeen.

Vastuullinen yritys pitää huolta omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään. Onpahan tuo myös maailmalla nähty, että yrityksen talouden ollessa kuralla sillä on huonommat edellytykset huolehtia niin sosiaalisesta- kuin esimerkiksi ympäristövastuustaan.

Ympäristövastuullisuudesta huolehtimisen näen osittain myös taloudellisena tekona tai ainakin toisiaan tukevina asioina, sillä ympäristöasioita hitusen miettimällä voi säästää samalla niin rahaa kuin ympäristöä.

Kun eteesi tulee tärkeä valintakysymys, kannattaa rohkeasti sanoa ”tahdon” vastuulliselle johtamiselle, niin myötä kuin vastamäessä.

OP yritysblogi taloudessa.fi

vastuullisuus

Tomi.

Myynti- ja markkinointijohtaja

Myyntijohtajamme kauppatieteiden maisteri Tomi Arppe on nimitetty 1.8.2015 alkaen Katja Noponen Oy:n myynti- ja markkinointijohtajaksi. Tomi vastaa jatkossa myynnin johdon lisäksi yrityksen markkinoinnista. Olennaisena osana tätä työtä on yrityksen markkinointi- ja viestintästrategian luominen ja toteuttaminen. Myynnin ja markkinoinnin luonteva yhdistäminen tukee yrityksen vahvoja kasvutavoitteita.

Jasenextra_2_2015

Enää ei tytötellä

katja
Kun Katja Noponen perusti yrityksensä, moni oli takuuvarma, ettei niin nuoresta ja vieläpä naisesta ole yrittäjäksi Saati menestyvän kasvuyrityksen johtajaksi. Väärässä olivat: reilussa kymmenessä vuodessa Katja Noponen Oy on kasvanut Suomen suurimmaksi yksityiseksi ammatillista kuntoutusta antavaksi yritykseksi.

Käsi pystyyn, kuka ottaisi vastaan turvallisen, koulutusta vastaavan eläkeviran, jos sellaista tarjottaisiin? Monen käsi nousee, mutta Katja Noponen jätti tilaisuuden väliin. Sen sijaan sairaanhoitajan ja psykoterapeutin koulutuksen saanut 26-vuotias perusti työelämän valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen.
Hyvä niin, silla 13 vuotta myöhemmin perustajansa nimeä kantava yritys on auttanut jo tuhansia ihmisiä löytämään uuden työn potkujen jälkeen tai työkyvyttömyyden uhatessa.

Katja Noponen Oy on kasvanut Suomen suurimmaksi yksityiseksi ammatillista kuntoutusta antavaksi yritykseksi. Se työllistää reilussa 30 toimipisteessään noin kuusikymmentä ihmistä ympäri Suomen. Asiakkaita on eteläisimmästä Suomesta Karigasniemelle asti.

Parasta yrittäjyydessä on se, kun työnsä jäljet näkee konkreettisesti. On upeaa, että pystyn työllistämään muita omassa yrityksessäni ja erityisesti tekemämme työn kautta. Olen unelma-ammatissani, Katja Noponen sanoo ja nauraa heläyttää, ettei häntä enää myöskään tytötellä, kuten yrittäjän uran alussa vuonna 2002. Silloin moni oli takuuvarma, ettei niin nuoresta ja vielä naisesta ole yrittäjäksi, saati menestyvän kasvuyrityksen johtajaksi.
Varsinaiselle kasvu-uralle Katja Noponen Oy loikkasi vuonna 2005, jolloin yritys päätti suunnata valmennuspalvelunsa julkisista yrityksistä yksityisiin yrityksiin. Viime vuonna Katja Noponen Oy ylsi historiansa parhaimpaan tulokseen. Liikevaihtoa oli 3,3 miljoonaa ja viivan alle jäi yli 660 000 euroa. Yrityksen asiakkaita ovat pääosin työeläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja suomalaiset suuryritykset.

Me olemme työeläkeyhtiöiden työrukkasia. Loppuasiakkaitamme on monelta alalta varastomiehistä mansikanpoimijoihin ja oopperalaulajista talousjohtajiin. Meidän tehtävämme on luoda heille uusia uria. Osa saattaa tarvita pientä lisäkoulutusta, joku vaihtaa ammattia kokonaan. Yritys hoitaa puolet Suomen työeläkekuntoutustapauksista. Työllistämistoimet ovat tehokkaita: 78 prosenttia Katja Noponen Oy:n asiakkaiksi tulleista työkyvyttömyysuhan alaisista ihmisistä työllistyy tai aloittaa ammatilliset opinnot.

Koska olemme hyviä siinä mitä teemme, asiakaskin on valmis maksamaan siitä.

Johtaminen on kohtaamista

Mikä Noposen menestyksen salaisuus sitten on? Yksi vahvuus on koulutus. Taloushallinnon pyörittämiseen sairaanhoitajan ja psykoterapeutin osaamisesta ei ole hyötyä, mutta se antaa jotain paljon arvokkaampaa. Siihen on sisäänrakennettuna ihmisten kohtaaminen, arvostaminen ja kunnioittaminen.
Ne ovat Noposen mielestä olennaisen tärkeitä avuja johtajalle. Meillä työntekijöiden vaihtuvuus on tosi pientä, samoin sairastavuus. Työntekijöistä välitetään ihan oikeasti, kulttuurimme on keskusteleva. Minusta on hirveän tärkeää, että saan monenlaista palautetta työntekijöiltä. Kun ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi, työn tekeminen on helppoa ja tehokasta. Noponen painottaa myös, että johtamisen on oltava kurinalaista. Yhtiössä ollaan tarkkoja siitä, minkälaisiin kilpailutuksiin tartutaan.

Kaikkiin tarjouksiin ei ole syytä vastata. Koska olemme hyviä siinä mitä teemme, asiakaskin on valmis maksamaan siitä. Aggressiiviseen hintakisaan me emme lähde, vaan haluamme kilpailla laadulla, Noponen sanoo.

Yritys on vastuussa työkyvyttömästä

Suomessa jää joka päivä viisi alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle. Katja Noponen on vakuuttunut, että iso osa heistä saataisiin takaisin työelämän piiriin oikeilla keinoilla.
Ihmisiin pitää panostaa, johtaa heitä paremmin, kohdella inhimillisemmin. Se on koko kansakuntamme etu. Yrityksissä ei ymmärretä sairauspoissaolojen hintaa. Esimerkiksi tuotannon työntekijän sairauspoissaolopäivä voi maksaa yritykselle noin 350 euroa, kirjanpitäjän tai lakimiehen 700 euroa. Noponen on huolissaan niistä lukuisista ihmisistä, jotka sinnittelevät uupuneina työpaikoillaan, kun eivätkä uskalla sanoa ääneen, miten raskasta heillä on. Kun he sitten jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, hinta voi olla yritykselle jopa miljoona euroa.

Todellisuudessa pienillä työnkuvan muutoksilla he jaksaisivat töissään tuottavina ja tehokkaina. Kaikissa yrityksissä ei ole vielä ymmärretty, että työkyvyttömyysuhan alaisia kannattaa kuntouttaa tehokkaasti. Iso yritys on vastuussa heistä irtisanomisen jälkeenkin kaksi vuotta.

Teksti Leena Filpus
Kuva Meeri Utti
Kauppakamarin Jäsenextra 2/2015

Op_Yritys_2_15

Katja Noponen: Sairauspoissaolot tulevat yritykselle kalliiksi

op2
Suomessa tehdään työterveyshuollossa miljoona terveystarkastusta vuodessa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että terveille suunnattujen terveystarkastusten vaikutus terveyteen on väestötasolla vähäinen tai jopa olematon.

On selvää, että vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin hakeutuvat halukkaimmin terveydestään muutenkin huolta pitävät, kun taas esimerkiksi työkykyriskihenkilöt saattavat välttää niitä. Työkykyriskihenkilöt onkin saatava HR:n avainnauhaan muilla keinoin, kuten aktiivisemmalla työterveyshuollolla, työkyvyn ohjausjärjestelmien työkykyriskisairauksien listauksilla ja oikealla sairauspoissaoloseurannalla. Tällöin voidaan jo alkuvaiheessa keskittyä niihin, joilla on korkea riski tai jo jokin sairaus, joka mahdollisesti voi myöhemmin aktivoitua riskiksi.

Iso osa yritysten päättäjistä on vielä tänäkin päivänä autuaan tietämättömiä siitä, miten iso hintalappu työkyvyttömyyden kustannuksista todellisuudessa syntyy.

Tuloksellista työhyvinvointia tulee johtaa todelliseen tietoon perustuen, ongelmiin pitää puuttua ajoissa ja panostukset työkykyyn on nähtävä investointina, jonka tuottavuutta voidaan seurata euromääräisesti. Ei kuitenkaan minä tahansa investointina, sillä kaikki työkyky-nimilapulla myytävät toimet eivät automaattisesti tuo sijoitettuja rahoja takaisin. Jokaisen yrityksen HR-päättäjän on esimerkiksi pohdittava, kannattaako pääpaino satsauksessa tehdä terveisiin vai sairaisiin.

Iloinen asia on, että nykytyönantajan ulkopuolelle tapahtuvaa osatyö­kykyisten uudelleensijoitusta käytetään huomattavasti rohkeammin kuin muutama vuosi sitten. Riskien tunnistamisen lisäksi kaikkein tärkeimpänä on epämiellyttävyydestä huolimattakin työkykyongelmiin konkreettisesti tarttuminen. Kun työhyvinvointia johdetaan johdonmukaisesti, päästään alempaan kustannustasoon ja huomattavaan kilpailukyvyn paranemiseen.

Yrittäjän suusta
Kuva: Roope Permanto
OP Yritys 2/15